Mika Rampa: Perinneruokaa prkl
Tammi, 2017
Kun noteerasin Perinneruokaa prkl -keittokirjan olevan ilmestymässä, tiesin heti, että vaihtoehtoja ei olisi. Tuo kirja oli saatava. On nimittäin niin, että Perinneruokaa prkl on yksi niistä ruokablogeista, joista minä todella pidän. Pidän sen ideasta yhdistää perinteikästä trendikkääseen, luoda vanhasta jotakin ihan uutta. Pidän myös siitä, että vaikka blogin takaa löytyy ammattikokki, jonka resepteillä valmistuu todella maukkaita ja innovatiivisia ruokia, ne eivät yleensä onnistuakseen vaadi ammattitason ruoanlaittotaitoa. No, toki minä melko taidokas ruoanlaittaja olen, mutta uskallan kuitenkin väittää, että näitä reseptejä voi hyvillä mielin kokeilla, vaikka ei tuntisikaan itseään siksi oman elämänsä Hans Välimäeksi.
Niin, edellä oli puhe Perinneruokaa prkl -blogista, mutta samaa nimeä kantavan keittokirjan läpikäytyäni, voin todeta yllä olevien kommenttien koskevan yhtä lailla myös sitä. Tämä on hyvä keittokirja kaikentapaisille ja -tasoisille kotikokeille. Totta kai jos perinneruoka tökkii, voi olla, että se ei ole se paras mahdollinen valinta. Toisaalta suuri osa kirjan resepteistä harppaa niin kauas alkuperästään, että suosittelen kokeilemaan vaikka ei mikään perinneruoan harrastaja olisikaan. En minä itsekään ole.
Käytännön tasolla minulla on teoksesta vasta vähän kokemusta. Kuitenkin kaikki ne harvat reseptit, joita olen ehtinyt kokeilla, ovat olleet mainioita. Konvehtijuustokakkua olin ehtinyt kokeilla jo aiemmin blogin pohjalta, voileipäkakkupallerot ja perunapohjainen pizza tulivat tutuksi kirjan myötä. Näin ollen vaikka kokemukseni onkin vielä hataralla pohjalla, voin ehdoitta antaa kirjalle suosituksen. Ja blogille tottahan toki niin ikään. Taitanee olla tämän vuoden keittokirjasuosikkini.
Tunnelmallisia makuja 