Kanelia ja kardemummaa, mustikoita ja karpaloita

Kesä etenee huimaa vauhtia ja lomaviikot sen kun kirmaavat, Pikku-Kokin juhlat ovat jo nurkan takana. Näin ollen kiireettömiä sadepäiviä ei kannata heittää hukkaan, ne ovat mitä parhaita päiviä keittiöpuuhasteluun.

IMG_3502Tällä kertaa leipomani marjainen juustokakku lähti valmistumaan törmätessäni kaupassa minulle ennestään tuntemattomaan kaneli & kardemumma -tuorejuustoon. Piirakasta tuli hyvää, kardemumma ja kaneli toivat siihen mukavan pullan tunnun. Valmistukseltaan se oli helppo, joten syitä suositella kokeilemaan tätä hauskasti juustokakun ja pullapohjaisen marjapiirakan yhdistelmää on monia.

Ohjeesta kiitän 52 Weeks of Deliciousness -blogia.

IMG_3501P.S. Lähikaupasta löytynyt ruukku syötäviä orvokkeja on sangen hauska lisä yrttitarhaani, joskin näyttää uhkaavasti siltä, että niiden kukoistus on jäämässä kovin lyhyeksi. No, mikäli nämä ovat tulleet tiensä päähän, aion yrittää vielä uudestaan. Maku ei tosin ole paras mahdollinen, mutta siitä viis, koristeitahan nuo pääasiassa ovat.

Mustikka-karpalopiirakka kanelilla ja kardemummalla

12 annosta

Pohja:
100 g voita
1 dl sokeria
1 kananmuna
2,5 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
(ripaus kardemummaa)

Täyte:
3 dl mustikoita ja/tai karpaloita
puolikkaan sitruunan tai kokonaisen limen kuoriraaste
(2 rkl ruokosokeria, jos haluat makeamman täytteen)
1,5 dl rahkaa/turkkilaista jogurttia/ranskankermaa
200 g kaneli & kardemumma -tuorejuustoa

Tee ensin pohja. Vaahdota sokeri ja pehmeä voi. Lisää kananmuna ja jatka vaahdottamista.
Sekoita keskenään jauhot ja leivinjauhe sekä mahdollinen kardemumma.
Lisää jauhoseos voi-sokerivaahtoon.
Painele taikina leivinpaperoituun tai voideltuun piirakkavuokaan (ø 24-26 cm).
Lisää piirakkapohjan päälle marjat ja kuoriraaste sekä sokeri, jos haluat makeamman täytteen.
Sekoita kulhossa rahka ja tuorejuusto. Levitä seos marjojen päälle.
Paista piirakkaa uunissa 200 asteessa noin 20 min. Tarkkaile, ettei se tummu liikaa.
Anna piirakan jäähtyä hetki ennen tarjoilua.

Mainokset

Kai kesästä saa ainakin haaveilla?! -salaatti

Elämme vuodenaikaan nähden kylmiä aikoja. (Hmm, koskakohan emme…) Vappu kolkuttelee jo oven takana, mutta silti tuntuu siltä, että toppatakki ei ole vieläkään liioittelua ja kun aamulla uskaltautuu lähtemään ulos ilman pipoa, kylmä viima muistuttaa jo muutaman minuutin päästä, että ei todellakaan olisi pitänyt lähteä soitellen sotaan. Aargh! Onko liikaa pyydetty, että huhtikuun ylitettyä jo puolivälin, voisivat auringonsäteet jo pikkuhiljaa alkaa lämmittää tälläkin puolella palloa?

IMG_1994Kevätsäätä tai ei, ainakin lautaselle on mahdollista jo tuoda ripaus kesän tuntua. Minä tein näin pääsiäisenä, kun tarjoilin ruokavieraillemme alkupalaksi salaattia, jossa fetajuusto sai makuparikseen mansikoita ja mustikoita. Oivallinen yhdistelmä muuten ja voisin kuvitella, että juuri sopiva esimerkiksi grilliruoan kumppaniksi. Tämän K-Ruoka -sivustolta bongatun reseptiikan kruunasi maukas mansikka-vinaigrette. Vinaigreten kanssa onnistuminen ei ainakaan omalla kohdallani ole ollut niinkään varmaa, joten tästäkin syystä koin tällä kertaa suurta onnistumisen tunnetta. Ja sainpa käyttöön myös ihastuttavat uudet kanamunakuppini.

Kyllä se kesä sieltä saapuu – ainakin lautasille.

Mansikka-fetasalaatti

2 annosta (tai 4 pientä alkupalaa)

IMG_199065 g pinaatinlehtiä
250 g mansikoita
125 g pensasmustikoita
100 g fetajuustoa
tuoreita basilikanlehtiä

Mansikka-vinaigrette:
100 g mansikoita
IMG_19932 rkl öljyä
1 rkl valkoviinietikkaa
0,5 tl sinappia
ripaus suolaa ja mustapippuria

Levitä pinaatinlehdet tarjoiluvadille. Poista mansikoista kannat ja viipaloi salaattiin tulevat marjat. Ripottele mansikat ja mustikat salaattipedille. Pilko feta salaatin päälle ja lisää pinnalle reilusti tuoretta basilikaa.
Valmista mansikka-vinaigrette: soseuta mansikat sauvasekoittimella. Lisää öljy, etikka ja sinappi. Sekoita tasaiseksi kierrevatkaimella, kunnes kastike muuttuu sakeaksi. Mausta suolalla ja pippurilla. Tarjoa mansikka-vinaigrette salaatinkastikkeena.

Isomummi, Pikku-Rouva ja Pikku-Kokki vol. 1: valkosuklaa-mustikka -muffinssit

img_9189Koska minulla nyt on harvinaislaatuinen tilaisuus viettää aikaa kotiympyröiden ulkopuolella, päätin pakata Pikku-Kokin ja itseni kimpsuinemme ja kampsuinemme ja lähteä viikoksi haistelemaan maalaisilmaa isomummin tiluksille. Mikä ihastuttava tapa viettää näitä ehkäpä vuoden ankeimpia aikoja, kun syksy alkaa vaihtua pimeämpääkin pimeämmäksi alkutalveksi, mutta joulua ei ihan vielä kehtaa ruveta tunnelmoimaan. Samalla saan itse sitä toivottua aikuisseuraa arkipäiviini, mummi ihastella sukumme nuorimmaista ja Pikku-Kokki nauttia sylittelystä miltei aamusta iltaan. Tämä viikko ei taida jäädä lajinsa ainokaiseksi…

Keittiöpuuhastelua en toki tahtonut tälläkään viikolla jättää harjoittamatta. Koska mummi tuntui olevan asiasta enemmän kuin samaa mieltä, valtasin hetimiten pääkokin paikan mummin hypätessä omiin hovinarrin saappaisiini. Voi, miten rentouttavaa olikaan päästä pitkästä aikaa uunin äärelle ilman alituista keskeytyksen uhkaa.

Vaikka herkuttelu lomailuun kuuluukin, emme kuitenkaan kaksissa naisissa – etenkään kun Pikku-Kokista ei vielä ole apua syömishommissa – olisi saaneet kovin suurta herkkumäärää tuhotuksi, joten mikä parasta loppuviikosta seuraamme saapuu aimo annos muitakin sukulaisia. Saan siis leipoa huomattavasti enemmän. Jee! Ja koska yhdet syntymäpäivätkin osuvat viikonloppuun, saan hyvän syyn tehdä kakunkin. Tuplajee!

Mutta takaisin alkuviikkoon. Ensimmäinen toimeksiantoni oli leipoa jotakin mummini emännöimän kutomapiirin rouville. Seuraavat valkosuklaa-mustikka -muffinssit tuntuivat sopivalta vaihtoehdolta tämän tyyppiseen tilaisuuteen. Mustikkamuffinssit, enpä tiedä miksi, mutta jotenkin ne kuulostavat sellaisilta vanhempien naisten suosikeilta. No, hyviä näistä tulikin, vaikka suklaata olisi mielestäni saanut olla huomattavasti enemmän, ehkäpä jopa tuplaten. Reseptistä kiitän Kakku Taikuria.

Ja niin, nämä leivottuani päätin, että pieniä paperisia, taikinasta levähtäviä muffinssivuokia en enää tästä lähtien harrasta, vaan hankin itselleni kunnollisen muffinssivuoan, jossa leivoksista saa kunnon kokoisia, sellaisia ihanan amerikkalaisia. Sillä niin se vain on, että ulkonäkö vaikuttaa makuun – ainakin leipojan kohdalla.

Valkosuklaa-mustikka -muffinssit

12 ”Amerikka-kokoista” annosta

img_92383 kananmunaa
1,5 dl sokeria
100 g voita
4 dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
1 dl vaniljakastiketta
100 g valkosuklaata (suositan harkitsemaan suurempaa määrää)
200 g jäisiä mustikoita

Vatkaa kananmunat ja sokeri vaahdoksi. Sulata voi. Sekoita keskenään jauhot ja leivinjauhe. Rouhi valkosuklaa.
Sekoita kananmuna-sokerivaahtoon käännellen jauhot, voisula ja vaniljakastike pienissä erissä.
Käännä joukkoon suklaarouhe ja viimeiseksi jäiset mustikat. Kääntele mustikoita varoen, jotta mehu ei värjää koko taikinaa.
Paista 200-asteisessa uunissa noin 15 min.

Yksi ohje, kaksi piirakkaa

Tänään Tunnelmallisissa alkaa uusi luku, kun aloitan itse itselleni asettamani maahaasteen suorittamisen. Tarkoituksenani on valloittaa maailma valmistamalla ruokaa sen jokaisesta keittiöstä. Koska tämä postaus ei kuitenkaan vielä varsinaisesti ”Matkailu avartaa” -haasteeseeni liity, palataan siihen tarkemmin hieman tuonnempana. Mainitsinpahan vaan, jotta tiedätte, mitä odottaa…

img_8621Koska ensimmäinen makumatkani tulee kohdistumaan Afganistaniin, eikä afgaanireseptejä tuntunut olevan liiaksi tarjolla, päätin suosiolla pitäytyä pelkän pääruoan valmistuksessa. Jälkiruokaa kuitenkin teki mieli ja omenoita on edelleen jääkaapin alaosa pullollaan. Siis jotakin omenaista. Tavanomaiset kaurapaistos tai piirakka eivät tällä kertaa inspiroineet, mutta hetkisen googlailtuani apuun lennähti kukapas muukaan kuin Kinuskikissa. Näin yhden luottoleipureistani ohjeistuksella väkersin Crème vanille -tortun, tai oikeastaan kaksi pientä sellaista, jonka makeus vietteli ainakin itseni kaltaisen makeilijan. Sovelsin hieman korvaamalla toisessa pienokaisessani omenan mustikoilla ja omenaversiossa siivuttamisen sijasta raastamalla omenat. Lisäksi käytin pohjataikinaan vehnäjauhojen rinnalla ruisjauhoja, jolloin piirakan makeus taittui mukavasti.

Mums! Kannattaa kokeilla.

P.S. Melko harvinaista on muuten sekin, että piirakka pärjää ihan omillaan, ei toisin sanoen kaipaa kastikkeita tai jäätelöitä kumppanikseen. Nyt on niin.

Crème vanille -torttu

Vuoallinen (halk. 23 cm)

img_8620Pohja:
3,5 dl vehnäjauhoja (itse korvasin osan ruisjauhoilla)
0,5 dl sokeria
ripaus suolaa
125 g voita
2 rkl vettä

Täyte:
450 g omenoita (paino ennen omenoiden käsittelyä) / mustikoita piirakan pohjan reilusti peittävä määrä
perunajauhoja (mikäli käytät mustikoita)
397 g kondensoitua maitoa
1,5 dl kevytmaitoa
2 kananmunaa
1 vaniljatanko / vaniljasokeria
kanelia

Sekoita jauhot, sokeri ja suola kulhossa. Nypi kuivat aineet sekaisin voin kanssa. Lisää vesi ja sekoita nopeasti tasaiseksi. Levitä taikina voidellun piirasvuoan (halkaisija 23 cm) pohjalle ja reunoille.
Kuori omenat ja poista omenankodat. Leikkaa omenat ohuiksi siivuiksi. Asettele vuokaan. Itse tein tällä kertaa omenoista siivujen sijaan raastetta, mikä toimi myös hyvin. Jos sen sijaan käytät mustikoita, pyörittele marjat pienessä määrässä perunajauhoja.
Sekoita kondensoitu maito, kevytmaito ja kananmunat keskenään. Halkaise vaniljatanko pituussuunnassa. Kaavi sisältä siemenet ja sekoita täytteeseen. Itse käytin vaniljasokeria, joka riitti mielestäni hyvin. Kaada täyte vuokaan omenoiden / marjojen päälle.
Ripottele pinnalle kanelia.
Paista piirakkaa 200 asteessa noin 40 min. Suojaa pinta foliolla, kun se on saanut kevyesti väriä.

Mustikka ja Turkinpippuri; Match Made in Heaven

Fazerin Tyrkisk Peber, Turkinpippuri, on ollut eri tavoin osa elämääni hyvin pitkään. Sitä, minkä ikäisenä pääsin sen makuun, en kykene muistamaan, mutta muistan, kuinka jo alakouluikäisenä makustelin silloin myytyjä Turkinpippuritankoja, jotka sittemmin ovat jääneet jo historiaan. Miksiköhän muuten näin? No, joka tapauksessa monet ihmettelivät tapaani nautiskella tätä herkkua; kastaa se maitolasiin ja nuolaista, nam ja maiskis!

Joitakin vuosia myöhemmin lasiin Turkinpippureiden seuraksi kaatui jotakin hiukan maitoa ärjympää. No, näitä teini-iän Turkinpippuritouhuja ei tarvinnut kovinkaan montaa kertaa testailla. Seuraavaksi löysin Turkinpippureiden loistavuuden, kun tykästyin leipomiseen. Turkinpippurit ja leivonnaiset, mikä loistava yhdistelmä. Esimerkkinä mainittakoon Turkinpippurijuustokakku, jolla ihastutin valmistujaisvieraitani vuosia sitten. Hmm, tuo reseptiikka pitäisikin etsiskellä uusintakierrokselle…

Mutta sukeltakaamme takaisin tähän päivään, sinne marjoilla täytetyn pakastimemme syövereihin. Jos mummi poimi meille viinimarjat, niin huonommaksi ei jäänyt äiti, joka noukki mustikat. No, ensi vuonna teen sen itse (kuten kaikkina edellisinäkin syksyinä on tullut ajateltua). Niin tai näin, taitaa olla niin, että koskaan aiemmin en ole tullut tehneeksi mustikkahilloa. Seuraavaan reseptiin törmättyäni oli kuitenkin pakko kokeilla. Mustikka ja Turkinpippuri samassa sokerisessa purnukassa. Tämän uskaltaisi olettaa toimivan…

Niinhän siinä kävi, että taas pääsen ylistämään Turkinpippurin taikaa. Hillosta tuli erittäin hyvää ja se taitaakin olla paras hillokokeiluni vähintäänkin tänä vuonna, vaikka kilpakumppanit eivät totisesti jää vähiin. Joku voi ehkä ihmetellä tätä hilloamiseni määrää, mutta minkä sitä hillohiiri kutsumukselleen voi. No, hilloa aamupuuroon, hilloa iltarahkaan, sitä kuluu ja pitkä talvikin on tulossa. Kaupan hillot voi tänä vuonna toivottavasti jättää ostamatta.

Tässä siis eri hyvä reseptiikka kokeiltavaksi ja ainakin jälkiruokien yhteyteen suositeltavaksi – mikäli ei satu olemaan tällainen itseni kaltainen sokerihiiri, joka nauttii tätäkin karkkia vaikka siinä kuuluisassa aamukaurassaan.

Mustikka-salmiakkihillo

IMG_8332IMG_83325 dl mustikoita
0,5 dl vettä
1,5 -2 dl hillosokeria (alkuperäisessä Dansukkerin ohjeessa kehotettiin käyttämään 3 dl, mutta mielestäni lopputulos oli jo tällä määrällä vallan makea)
0,5 dl Turkinpippurirouhetta

Perkaa mustikat. Nosta kattilaan mustikat, vesi, hillosokeri ja karamellimurska. Anna kiehua 5 min.
Kuori vaahto pinnalta. Purkita kuuma hillo puhtaaseen ja kuumennettuun lasipurkkiin. Sulje heti kannella ja anna jäähtyä. Säilytä viileässä.

Loma-aamun rakkaudentäyteinen tervehdys

IMG_3061Tämän jutun kirjoitan, sanoittepa mitä vaan. Kerron teille Raksusta, näkymättömästä hahmosta, eräänlaisesta kodin hengettärestä, jonka tarkoituksena on yksinkertaisesti tuottaa hyvää. Eräänä päivänä Raksu lähetti minulle ihastuttavan tekstiviestin, toisena hän taas imuroi asuntomme. Kerran Raksuli pukeutui Aleksi-pukuunsa ja haki minut iltavuorosta. Lauantaiaamuna herätessäni löysin keittiönpöydältä kirjeen: Raksu oli jättänyt minulle terveisensä, joka sisälsi hänen ehdotuksensa, miten herättää makoisalla tavalla aviomieheni tähän ensimmäiseen loma-aamuun.

Kananmuna-pinaattipaistoksen reseptiikan hän oli löytänyt blogista nimeltä Health 360 ja mustikkarahkan – jonka minä kuitenkin uudelleennimesin – taas Kotiliedestä. Modifioin tosin ohjetta muutenkin jonkin verran; vaihdoin puolukat mustikoihin, kreikkalaisen jogurtin rahkaan ja macadamiapähkinät cashewpähkinöihin. Myös kaurakruunun voi oli oma lisäykseni. Tehköön kukin kuten parhaakseen näkee.

Raksun ohjeistuksella tästä lomanavausaamupalasta kehkeytyi vallan makoisa, joten suosittelen ohjeita. Erittäin helppojakin ne ovat, joten aikaakaan ei järin paljon vaadita.

Pinaatti-kananmunapaistos

1 annos

Voimaruokaa! T. Kippari-Kalle
Voimaruokaa! T. Kippari-Kalle

2 kuutiota pakastepinaattia
1 kananmuna
loraus kermaa (tai maitoa)
jauhettua muskottipähkinää
kurkumaa
mustapippuria
suolaa
juustoraastetta

Laita pinaattikuutiot annosvuoan pohjalle. Riko päälle yksi kananmuna. Lorauta joukkoon kermaa tai maitoa. Ripottele päälle hieman muskottipähkinää, kurkumaa ja mustapippuria. Lisää myös suolaa makusi mukaan. Kuorruta paistos juustoraasteella.
Paista kypsäksi 200-asteisessa uunissa, noin 15 min.

Mustikkarahkaa rapean kaurakruunun kera

1 annos

Kaurakruunu:
IMG_30490,5 dl kaurahiutaleita
0,25 dl pähkinöitä oman maun mukaan (esim. cashew, macadamia)
0,25 dl ruokosokeria
0,25 tl piparkakkumaustetta
voita

Rahka:
reilu 1 dl mustikoita (tai vaihtoehtoisesti puolukoita / mansikoita)
1 rkl tummaa siirappia
100 g maitorahkaa
(sokeria)

Rouhi pähkinät esimerkiksi morttelissa.
Mittaa kaurakruunun ainesosat pannulle ja paahda niitä voissa, kunnes sokeri sulaa. Jäähdytä seos.
Kaada marjat sekä siirappi tehosekoittimeen ja hurauta soseeksi. Voit soseuttaa ainesosat myös sauvasekoittimella.
Sekoita marjasose varovasti rahkan joukkoon. Lisää tarvittaessa hiukan sokeria.
Mittaa lasiin kerroksittain ensin kauraa, sitten mustikkarahkaa ja lopuksi vielä aimo kerros kauraa.

Aamiaista. Rakkaudella.

IMG_2689Kun tarkoituksena on järjestää sydämen valitulleen ikimuistoinen yllätyspäivä, on oikeastaan mahdotonta ohittaa aamupalaa. Varsinkin kun toinen on aamupalaihminen.

Silloin tällöin muutenkin tykkään hemmotella Aleksia aamupalan muodossa, olenhan itse ehkä aamuvirkuin tuntemani ihminen ja näin ollen saan mukavaa tekemistä hiljaisiin varhaishetkiini. Usein on kuitenkin yllättävän hankala keksiä sopivaa aamupalamenua; se ei saa olla liian ruokaisa, mutta ei liian köykäinenkään, ei liian makea, mutta jotain herkkuakin se voi toki sisältää. Ensimmäisenä mieleen tulevat kananmuna variaatioissaan, leipä ja erilaiset jogurtti- ja hedelmäjuomat. Näillä on menty ennenkin, mutta toisaalta, mitäpä siitä, mennään taas. Rakkaalla lapsella on monta nimeä…

Kinkkumunakas uunissa

2 annosta

IMG_26764 kananmunaa
4 rkl kermaa
merisuolaa ja mustapippuria myllystä
8 viipaletta kinkkua
125 g mozzarellaa
125 g minitomaatteja
tuoretta basilikaa

Kuumenna uuni 180 asteeseen.
Vatkaa munien rakenne rikki. Lisää joukkoon kerma, suola ja pippuri. Sekoita hyvin.
Kaada munakasseos uunivuokaan tai pannuun, joka kestää uunin kuumuuden. Hienonna kinkku, pilko mozzarella ja puolita tomaatit. Nosta ne munakkaan päälle.
Nosta vuoka uuniin noin 20 min. tai kunnes munakas on hyytynyt.
Koristele basilikalla.

Mustikkasmoothie

1 annos

IMG_26801,25 dl (pakaste)mustikoita
puolikas jäädytetty banaani
2,5 dl maitoa0,5 rkl sitruunamehua
0,5-1 rkl hunajaa

Lisää kaikki ainekset tehosekoittimeen. Sekoita kunnes juoma on pehmeää.
Vaihtoehtoisesti voit myös sekoittaa ainekset kapeassa kulhossa ja soseuttaa sauvasekoittimella. Toimii näinkin, mutta ainakin omalla sekoittimellani suosin jäädyttämätöntä banaania.