Kanelia ja kardemummaa, mustikoita ja karpaloita

Kesä etenee huimaa vauhtia ja lomaviikot sen kun kirmaavat, Pikku-Kokin juhlat ovat jo nurkan takana. Näin ollen kiireettömiä sadepäiviä ei kannata heittää hukkaan, ne ovat mitä parhaita päiviä keittiöpuuhasteluun.

IMG_3502Tällä kertaa leipomani marjainen juustokakku lähti valmistumaan törmätessäni kaupassa minulle ennestään tuntemattomaan kaneli & kardemumma -tuorejuustoon. Piirakasta tuli hyvää, kardemumma ja kaneli toivat siihen mukavan pullan tunnun. Valmistukseltaan se oli helppo, joten syitä suositella kokeilemaan tätä hauskasti juustokakun ja pullapohjaisen marjapiirakan yhdistelmää on monia.

Ohjeesta kiitän 52 Weeks of Deliciousness -blogia.

IMG_3501P.S. Lähikaupasta löytynyt ruukku syötäviä orvokkeja on sangen hauska lisä yrttitarhaani, joskin näyttää uhkaavasti siltä, että niiden kukoistus on jäämässä kovin lyhyeksi. No, mikäli nämä ovat tulleet tiensä päähän, aion yrittää vielä uudestaan. Maku ei tosin ole paras mahdollinen, mutta siitä viis, koristeitahan nuo pääasiassa ovat.

Mustikka-karpalopiirakka kanelilla ja kardemummalla

12 annosta

Pohja:
100 g voita
1 dl sokeria
1 kananmuna
2,5 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
(ripaus kardemummaa)

Täyte:
3 dl mustikoita ja/tai karpaloita
puolikkaan sitruunan tai kokonaisen limen kuoriraaste
(2 rkl ruokosokeria, jos haluat makeamman täytteen)
1,5 dl rahkaa/turkkilaista jogurttia/ranskankermaa
200 g kaneli & kardemumma -tuorejuustoa

Tee ensin pohja. Vaahdota sokeri ja pehmeä voi. Lisää kananmuna ja jatka vaahdottamista.
Sekoita keskenään jauhot ja leivinjauhe sekä mahdollinen kardemumma.
Lisää jauhoseos voi-sokerivaahtoon.
Painele taikina leivinpaperoituun tai voideltuun piirakkavuokaan (ø 24-26 cm).
Lisää piirakkapohjan päälle marjat ja kuoriraaste sekä sokeri, jos haluat makeamman täytteen.
Sekoita kulhossa rahka ja tuorejuusto. Levitä seos marjojen päälle.
Paista piirakkaa uunissa 200 asteessa noin 20 min. Tarkkaile, ettei se tummu liikaa.
Anna piirakan jäähtyä hetki ennen tarjoilua.

Mainokset

Rakkaudesta pikkiriikkiseen pihaseemme – ja juustokakkuihin

Kun muutama vuosi sitten astelimme ensimmäistä kertaa Kotikoloon, kiinnitimme molemmat huomiomme erityisesti kahteen asiaan. Asunnossa oleviin kauniisiin kierreportaisiin sekä lasitettuun patioon, kuin olohuoneen jatkeeseen. Nyt kuta kuinkin kaksi vuotta täällä asuttuamme olemme edelleen sitä mieltä, että portaat ovat kauniit, vaikkakin asunnon kaksikerroksisuus silloin tällöin mietityttää. Patio sen sijaan ei mietitytä; se on Kotikolon helmi, kesäinen olohuoneemme, jossa ruokailemme lähes säästä riippumatta – onneksi joku on keksinyt tuulettimen ja joku toinen lämpölamput.

IMG_3323Mutta on meillä sitten pihakin, pieni ja pikkuruinen, siinä pation ulkopuolella. Pihallamme elelevät tuija sekä karviaispensas. Sitten on pieni tilkku jotakin maanpeitekasvia sekä kiviä ja sammalta. Minä pidän erityisesti noista viimeksimainituista. Karviaispensas on toistaiseksi ollut sadoton ja tuija näyttäisi olevan taipaleensa loppusuoralla. Tuijaa en jää kaipaamaan, vaikka se ihan hyvä jouluvaloteline onkin ollut. Niitä löytyy aina uusia. Tänä vuonna asensimme pihallemme myös istutuslaatikon, joka tursuilee jo mukavasti yrttejä ja salaatteja.

IMG_3325Ihan erityisen hyvin piha toimii miljöönä valokuvaukselle, siis lähinnä ruokakuvaukselle. Harmillisen usein tämä mahdollisuus kuitenkin unohtuu ja kuvat tulee otettua sisällä valotuksen kanssa taistellen. On se vaan niin kumma juttu, kuinka kovinkin mitäänsanomattoman näköisistä asioista saa ulkona otettua ihmeen hyviä kuvia. Kuten nyt vaikkapa tällaisia juustokakkukuvia.

Kuten minä rakastan patiotamme sekä pihaamme, minä miltei rakastan myös juustokakkuja. Niiden leipominen on mukavan helppoa ja vain taivas on rajana variaatioiden määrälle. Lopputuloskin on melkein aina vähintäänkin hyvä, useimmiten parempi. Kuten myös seuraavan omena-juustokakun kohdalla. Sen takia minua harmittikin, että siitä ei tullut kovinkaan kaunista katseltavaa. No, piha onneksi pelasti ja sain napattua pari ihan kelvollista kuvaa. Tämä kakku nimittäin valloitti; omenatäyte sopii täydellisesti vaniljaiseen tuorejuustokakkuun, eikä paistettu pohjakaan huono ole, päin vastoin. Reseptin löysin Kaakao kermavaahdolla -blogista, jossa herkku oli tehty raparpereista. Minä valitsin omaani omenat, mutta muuten taisin noudattaa ohjeistusta pois lukien pinnan kermapursotus, jonka jätin kokonaan pois. Toimi mielestäni hyvin ilmankin.

Eipä tällä kertaa muuta kuin kakkusuositus! Tätäkin maistellaan kunnolla sitten Pikku-Kokin ykkösjuhlissa.

Omenajuustokakku

12 annosta

IMG_3322Pohja:
3,5 dl vehnäjauhoja
2 tl sokeria
1,5 tl kanelia
100 g voita

Omenatäyte:
500 g omenoita
2 tl kanelia
100 g voita
1,5 dl sokeria
2 rkl fariinisokeria

Vanilja-tuorejuustotäyte:
4 liivatelehteä
1 vaniljatanko
2 dl kuohukermaa
2 dl tomusokeria
300 g maustamatonta tuorejuustoa
2 valkuaista
2 rkl sitruunamehua

Leikkaa irtopohjavuoan (ø 24 cm) pohjalle leivinpaperi ja voitele vuoan alareuna.
Mittaa taikinakulhoon vehnäjauhot, sokeri ja kaneli. Lisää pieneksi pilkottu voi ja nypi taikina tasaiseksi. Painele taikina kakkuvuoan pohjalle.
Kuori omenat. Pilko ne pieniksi paloiksi ja sekoita joukkoon kaneli. Levitä omenat pohjan päälle.
Kuumenna kattilassa voi ja sokeri, anna kiehua hetki ja kaada omenoiden päälle vuokaan. Ripottele päälle vielä hieman kanelia ja fariinisokeria.
Paista 200 asteessa uunin keskitasolla noin 30 min. Anna jäähtyä hyvin ja valmista vaniljatäyte.
Laita liivatelehdet likoamaan kylmään veteen. Puolita vaniljatanko ja kaavi siemenet kerman sekaan. Vatkaa kerma vaahdoksi ja lisää joukkoon tomusokeri. Sekoita joukkoon myös tuorejuusto.
Vaahdota valkuaiset ja yhdistä kerma-tuorejuustotäytteen kanssa.
Kuumenna sitruunamehu kiehuvaksi, purista liivatelehdistä ylimääräiset vedet ja sulata sitruunamehun joukkoon. Lisää liivateseos ohuena nauhana vaniljatäytteeseen samalla sekoittaen. Kaada täyte vuokaan ja anna hyytyä jääkaapissa vähintään neljän tunnin ajan.

Jättihyvä juustokakku

Niinhän se tuppaa olemaan, että juustokakku on sellainen niin sanottu varma nakki, hyvä valinta lähes juhliin kuin juhliin. Se onnistuu hyvin suurella todennäköisyydellä, sen voi tehdä hyvissä ajoin etukäteen ja se miellyttää suurinta osaa ihmisistä. Kaiken lisäksi se on helppo valmistaa ja muunnella omaan makumaailmaan sopivaksi, uuniakaan ei välttämättä tarvita.

Näinpä kevään ylioppilaskakkukimaraani oli totta kai tuleva myös juustokakku – tai kaksi juustokakkua, kun juustoinen kevätkakku sai tästä kumppanin. Nyt esiteltävä ”jättihyvä” juustokakku bongautui Glorian Ruoka & Viini -lehdestä, jossa sitä kehuttiin maailman parhaaksi. Suhteellisen suuria sanoja, mutta mikäs siinä, tuottihan tämä vallan maukkaan lopputuloksen.

IMG_2609Tämän juustokakun juttu on sen pohja; paistettu, ihanan suklainen ja hieman taikinainen. Alun perin valkosuklainen pohja vaihtui minun kakussani maitosuklaiseksi, koska halusin tehdä kakusta laktoosittoman, enkä tähän hätään löytänyt laktoositonta valkosuklaata. Ehkä valkosuklaalla siitä olisi tullut vieläkin kielenvievämpi, mutta todella hyvää oli tämäkin. Juustotäyte muovautui turkinpippuriseksi, koska suklaa ja salmiakki vaan ovat niin mahtava yhdistelmä. Koristelu hoitui yksinkertaisella Turkinpippuri kohtaa vasaran -menetelmällä.

Eipä siis muuta kuin ideoimaan; mitä juustokakkumakuihin tulee, maailma ei ole vielä valmis.

Hyydytettävä Turkinpippurijuustokakku paistetulla suklaapohjalla

Vuoallinen (ø 25 cm)

IMG_2601Pohja:
150 g voita
200 g valko- / maitosuklaata
2 kananmunaa
2 dl fariinisokeria
1,5 dl vehnäjauhoja
1 tl jauhettua kanelia
0,5 tl leivinjauhetta

Täyte:
3 dl kuohukermaa
400 g maustamatonta tuorejuustoa
2 dl tomusokeria
200 g vaniljarahkaa
5 liivatelehteä
2 rkl kermaa
1 rkl sitruunamehua
100 g Turkinpippurirouhetta

Koristelu:
värillisiä Turkinpippureita

Sulata pohjaa varten miedolla lämmöllä paloiteltu voi ja suklaa. Nosta kattila pois levyltä. Lisää haaleaan suklaaseokseen kananmunat, fariinisokeri ja keskenään sekoitetut kuivat aineet. Sekoita tasaiseksi taikinaksi.
Pingota irtopohjavuoan pohjan ja reunojen väliin leivinpaperi. Levitä taikina vuokaan.
Paista 175-asteisen uunin keskitasolla 15-20 min. Pohja saa jäädä sisältä tahmeaksi.
Vatkaa täytettä varten kerma kuohkeaksi. Notkista tuorejuusto samoilla vatkaimilla ja mausta tomusokerilla. Lisää tuorejuusto ja vaniljarahka kermavaahtoon varovasti nostellen.
Liota liivatelehtiä kylmässä vedessä viisi minuuttia. Kuumenna kermatilkka kattilassa. Purista liivatelehdistä ylimääräinen vesi pois ja liuota ne kuumaan kermaan. Nosta kattila heti pois levyltä.
Sekoita haalea liivateseos täytteeseen. Mausta lopuksi sitruunamehulla ja Turkinpippurirouheella. Kaada täyte pohjan päälle.
Nosta kakku peitettynä jääkaappiin yön yli hyytymään.
Irrota kakku varovasti vuoasta ja koristele.

Kevätkakku, joka toi kevään

Kun miltei lumisesta vappuaatosta selvittiin, päästiinkin sitten tekemään aimo harppaus kevääseen, melkein kurkistamaan jo kesään. Nyt ei sitten muuta kuin kädet kyynärpäitä myöten ristiin, että näin jatkuisi ja ilma lämpenisi entisestään – vaikka taitavat meteorologit meinata vähän muuta. Mutta niin se vain on, että kyllä Pikku-Kokin ensimmäisen kesän soisi olevan aurinkoinen. Piste.

IMG_2283Se siis säästä – onko hei vähän tylsää puhua ilmoista – siirtykäämme pääasiaan. Keskipisteenä tällä kertaa on kakku. Vaniljainen minttujuustokakku, jonka väkersin kummipoikani tuleviin ylioppilasjuhliin. No, väkertämistä tässä kakussa tosin oli harvinaisen vähän, niin helposti se syntyi. Tämä resepti taisi olla sellainen Fazerin mainosresepti, joka selittää sen yksinkertaisuuden. Toisaalta mikäs siinä, itse olen pitänyt kokeilemiani Fazerin ja Valion reseptejä useimmiten ihan toimivina.

Reseptissä kakku oli nimetty Kevätkakuksi, joten se sopi näihin päiviin kuin nakutettu. Suosittelen kokeilemaan vaikkapa johonkin kevään tai kesän juhlista. Kiva idea voisi olla värjätä täyte vaikkapa vihreäksi, jotta kakun minttumaisuus tulisi vieläkin paremmin esille.

Juhlia odotellessa!

Kevätkakku

Vuoallinen (ø 20 cm)

IMG_2281Minttusiirappi:
1,5 dl sokeria
1,5 dl vettä
1 vaniljatanko
3 oksaa minttua

Pohja:
175 g Domino Minttu-keksejä
35 g voita

Täyte:
3-4 liivatelehteä
200 g tuorejuustoa
4 dl vaniljarahkaa tai -jogurttia
2 dl kuohukermaa
2 limen mehu ja raastettu kuori

Mittaa kaikki minttusiirapin ainekset kattilaan. Kiehauta ja keitä siirapiksi, noin 15-20 min. Nosta kattila liedeltä ja poista mintun oksat.
Murskaa Domino-keksit jauheeksi. Sekoita joukkoon sulatettu voi. Painele seos leivinpaperilla vuoratun irtopohjavuoan pohjalle
Laita liivatteet likoamaan runsaaseen kylmään veteen. Sekoita tuorejuusto ja vaniljarahka keskenään. Vatkaa kerma kuohkeaksi vaahdoksi. Kääntele kermavaahto tuorejuusto-rahkaseokseen ja mausta täyte limen mehulla ja raastetulla kuorella.
Liuota liivatelehdet, joista on puristettu liika vesi pois, vielä lämpimään minttusiirappiin. Kaada seos täytteen joukkoon ohuena nauhana koko ajan hyvin sekoittaen.
Kaada täyte keksipohjan päälle ja peitä vuoka kelmulla. Hyydytä kakkua jääkaapissa vähintään 4 tuntia tai yön yli.
Koristele ennen tarjoilua.

Korvapuustia vaiko juustokakkua? Miksei molempia.

IMG_1891Kyllä pulla vaan on pop! Aina ja ikuisesti, näyttävät sitten sen ja sen hetkiset ruokatrendit miltä vain. Pokekulhot ja yhden padan ihmeet tulevat ja menevät, mutta pulla pysyy, sanon minä. Paras pulla on korvapuusti ja paras tapa nauttia se on lämpimänä kylmän maidon kera. Piste.

Edellisestä pullasaarnastani huolimatta tulen leiponeeksi pullaa harvoin. Aivan liian harvoin. Jotenkin minuun on iskostunut jonkinlainen hiivakammo ja tuntuu, että aina kun reseptissä mainitaan hiiva, käännän nopeasti sivua, jatkan toisten ohjeistusten pariin. Kai sitä on tullut niin monta kertaa epäonnistuttua hiivan toimivuuden kanssa; lässähdyksiä ja niin edelleen. No, kunhan Pikku-Kokki pääsee leipojan ikään, parannan varmasti tapani. Oli se niin mukavaa lapsena; leipoa rusinapullia, joista kukaan ei tykännyt. Mutta kun niitä rusinoita vaan oli niin kiva sinne pullaan tökkiä. Palanut rusina ei ole ystävä.

Toinen ikisuosikki juustokakku ei kahvipöydässä ole huono vaihtoehto sekään. Toimii yleensä miltei aina ja kaiken lisäksi on yksi suosikeistani mitä leipomispuoleen tulee.

Kun edellä mainittu kaksikko liitetään yhteen, ei voi tulla kuin hyvää, oli ensimmäinen ajatukseni seuraavaan korvapuustijuustokakun reseptiikkaan törmätessäni. Ja aivan oikein, lopputulos oli todella hyvä, yksi parhaista kakuista lähiaikoina. Kakku maistui vääjäämättömästi korvapuustilta, sellaiselta keskeltä pikkuriikkisen raa’aksi jääneeltä, juuri sellaiselta minkälaisena korvapuusti on mielestäni parhaimmillaan. Sillä mikä on tylsempää kuin kuiva pulla. Eipä paljon mikään.

Koska tätä kakkua tulen varmasti leipomaan uudestaan, täytyy minun antaa pari parannusehdotusta, mitä sen valmistukseen tulee. Itse kokeilisin jättää reunat pois ja leipoa pohjasta joko hieman paksumman tai pienentää pohjataikinan määrää jonkin verran. Ehkä suosiolla voisin valita hiukan suuremman vuoan. Toiseksi uskoisin itsekin ohjetta ja odottaisin kakun kanssa seuraavaan päivään, sillä näin malttamattomana ihmisenä iskin veitseni sen sisuksiin jo muutamaa tuntia uunista ottamisen jälkeen, mikä tarkoitti kakun totaalista murtumista. No, onneksi valtaosa jäi jäljelle seuraavaan päivään, sillä myös maku oli yön aikana parantunut entisestään.

Siis suosittelen vallan paljon ja kiitän reseptistä Makeaa-blogia.

P.S. Mainittakoon vielä, että yleensä en suuremmin innostu paistetuista juustokakuista, mutta tämä tekee siinäkin kohtaa poikkeuksen. Yhtä hyvää kuin hyydytetyt, mutta valmistuu ilman liivatetta, huippua!

Korvapuusti-juustokakku

Vuoallinen (ø 20 cm)

IMG_1888Pohja:
300 g Digestive-keksejä
150 g voita
2 rkl fariinisokeria
1 tl kanelia

Täyte:
600 g maustamatonta tuorejuustoa (suosittelen alkuperäisohjeen mukaisesti Philadelphiaa, ei kevyt-versiota)
150 g ranskankermaa
1 rkl kardemummaa
1 tl vaniljatahnaa tai 2 tl vaniljasokeria
1,5 dl sokeria
2 rkl maissitärkkelystä
4 kananmunaa

Kastike:
50 g voita
1,5 dl fariinisokeria
1 rkl kanelia

Pingota leivinpaperi irtopohjavuokaan. Murskaa keksit ja sekoita joukkoon sulatettu voi, fariinisokeri ja kaneli. Painele seos vuoan pohjalle (ja reunoille). Esipaista pohjaa 160-asteisessa uunissa noin 10 min. Anna jäähtyä täytteen valmistuksen ajan.
Mittaa tuorejuusto kulhoon ja pehmitä sitä sekoittamalla hetki. Lisää ranskankerma, kardemumma, vanilja, sokeri ja maissitärkkelys ja sekoita tasaiseksi. Lisää kananmunat yksitellen, sekoita taikina tasaiseksi aina ennen seuraavan munan lisäystä. Jätä täyte odottamaan ja valmista kastike.
Sulata voi ja sekoita siihen fariinisokeri ja kaneli. Kaada puolet juustotäytteestä pohjan päälle. Lusikoi päälle noin puolet kastikkeesta ja kuvioi pintaa veitsellä, jotta täyte ja kastike sekoittuvat hieman. Kaada päälle loput juustotäytteestä ja kastikkeesta. Kuvioi vielä veitsellä, jotta saat marmoroidun pinnan.
Paista kakkua 160 asteessa 45 min. Sammuta uuni ja jätä kakku vielä tunniksi kypsymään jälkilämmöllä. Anna kakun jäähtyä huoneenlämmössä ja siirrä jääkaappiin vetäytymään seuraavaan päivään.

Kylmä kahvi kaunistaa : latte-suklaajuustokakku

IMG_1434Reilu viikko sitten juhlittiin iki-ihanan mummini 80-vuotispäiviä. Juhlissa kaikki oli kohdallaan: ihmiset, tunnelma, ohjelma – ja tietysti ruoka; sitä oli riittävästi ja se oli hyvää. Mitä tarjoiluihin tulee, erityismaininnan ansaitsevat kuitenkin kakut, kaikki viisi tätini loihtimaa ihanuutta. Näistä viidestä itse pidin parhaimpana latte-suklaajuustokakkua ja näinpä en voinut vastustaa kiusausta tehdä siitä toisintoa siskoni tuleviin valmistujaisjuhliin, joiden kakut täyttävät vaivihkaa pakastintamme. No, uskoisin että tämä herkku maistuu sukulaisille uudestaankin, sillä kävipä ainakin minulle niin, että himoittu santsipala jäi mummin juhlissa saamatta.

Siis hyvä kakku, joka maistuu takuuvarmasti ainakin kaikille kahvin ystäville. Lisäksi tätä tehdessä tuli mieleen, että tässäpä myös oivallinen pohja lähes minkä sävyiselle suklaajuustokakulle tahansa. Itseäni kiinnostaisi – yllättäen – kokeilla jotakin lakritsaista, mutta uskoisin myös mintun maistuvan monille. Testatkaa ihmeessä, pelkkä suklaalevyn vaihdos riittää.

Tällä kertaa ei muuta. Paitsi tietysti vielä kerran: Onnea Mummi!

P.S. Ohje on peräisin Kakkuviikarin vispailuja -blogista, johon täytyykin ehdottomasti paneutua lähitulevaisuudessa tarkemmin… Kakkuviikarilta löydät ohjeen myös tämän juustokakun kiilteeseen, jonka itse jätin tekemättä, koska en sen kummemmin noista kiilteistä perusta.

Latte-suklaajuustokakku

Vuoallinen (ø 25 cm)

IMG_1468Pohja:
200 g suklaa-kaurakeksejä
70 g voita

Täyte:
7 liivatetta
3 levyä (à 75 g) Cloettan Latte-suklaata
5 dl kuohukermaa
200 g maustamatonta (Philadelphia-)tuorejuustoa
0,5 dl sokeria
200 g mascarponea

Hienonna keksit hienoksi muruksi. Sulata voi ja sekoita se keksimurujen kanssa. Painele seos leivinpaperilla vuoratun irtopohjavuoan pohjalle tiiviisti.
Laita liivatteet likoamaan kylmään veteen.
Sulata suklaa ja anna jäähtyä hetki. Vatkaa kerma vaahdoksi ja lisää sekaan tuorejuusto, sokeri ja mascarpone. Lisää lopuksi jäähtynyt suklaasula ja sekoita tasaiseksi.
Kuumenna tilkka vettä ja lisää siihen liotetut, puristellut liivatteet. Lisää liivateseos massaan varovasti samalla sekoittaen. Kaada massa vuokaan keksipohjan päälle.
Anna hyytyä jääkaapissa yön yli kelmulla peitettynä.

Pienet juustokakut suklaa- ja/tai karkkihiirille

Olen monesti kokenut turhautuneisuutta kaupan muffinssivuokien parissa. Uuniin matkustaa pellillinen mukavasti onnistunutta taikinaa tarkoin valituissa vuoissa, ulos taas tulee joukko lässähtäneitä leivoksia, joita paperiset vuoat eivät ole jaksaneet pitää ryhdissään. Opiskeltuani, että muffinssipelti toimii loistavasti paperisten muffinssivuokien alustana, pitäisi tämän ongelman kuitenkin olla historiaa. Muffinssivuoat pellille ja se on siinä, joukko ryhdikkäitä pikkukakkusia uunista ulos.

IMG_1257Siskon valmistujaisjuhlat lähenevät ja vapaan lomapäivän kuluksi leivoin pieniä juustokakkuja. Kakut pysyivät kuosissaan, kiitos edellä mainitun muffinssivuokakeinon. Ne myös maistuivat mainioilta ja mikä parasta niiden varioiminen on sangen helppoa ja näin ollen lopputulos on varmasti mieleinen. Suosittelen!

Itse testasin heti kahta erilaista makua, Snickersiä ja Marianne-Turkinpippuria, joista ensin mainitut koristin Susu- ja valkosuklaapaloin, toiset punssikarkein. Nam ja maiskis! Ohjeen nappasin Wicked Sweet Kitchen -blogista.

Pienet suklaiset juustokakut

10 kpl

IMG_1261-1IMG_1266Pohja:
175 g täytekeksejä (esim. Domino, Oreo, Dops)
1,5 rkl voisulaa

Täyte:
200 g maustamatonta tuorejuustoa
0,5 dl ruokakermaa, rasvaa 15 %
0,5 dl sokeria
0,5 tl vaniljasokeria
1 kananmuna
50 g suklaata (esim. Snickers, Daim, Dumle) tai 1 dl karkkirouhetta (esim. Turkinpippuri, Marianne) Toki voit hyvin myös yhdistellä edellä mainittuja; vain mielikuvitus on rajana.

Koristeluun:
100 g konvehteja / suklaapatukoita yms.

Pue muffinssipelti 10 muffinssivuoalla.
Murskaa keksit ja sekoita sulatetun voin kanssa. Painele noin 1 rkl keksiseosta vuokien pohjalle. Esipaista 175-asteisessa uunissa 5 min. Ota uunista ja anna jäähtyä sillä aikaa kun teet täytteen.
Vatkaa tuorejuusto pehmeäksi, noin 2 min. sähkövatkaimella. Lisää kerma ja sokeri, vatkaa muutama minuutti lisää. Lisää vaniljasokeri ja kananmuna, vatkaa nopeasti tasaiseksi seokseksi.
Paloittele suklaa pieniksi paloiksi ja kääntele joukkoon tai lisää taikinaan rouhe.
Lusikoi täyte vuokiin keksipohjien päälle. Paista juustokakkuja keskellä uunia noin 18 min. Sammuta sitten uuni ja avaa ovi raolleen, jätä juustokakut vielä 5 min. uuniin. Ota uunista ja anna jäähtyä.
Laita juustokakut vähintään 4 tunniksi jääkaappiin ja koristele sitten haluamallasi tavalla.