Sokeritonta, maidotonta ja gluteenitonta; siis miltei kaikille sopivat banaanimuffinssit

Nyt jo vietetyt Pikku-Kokin ensimmäiset syntymäpäiväjuhlat sujuivat hyvin. Miltei seitsemänkymmenpäinen vieraskunta tuntui nauttivan kahvipöydän antimista ja minä siitä, että olin onnistunut arvioimaan herkkujen riittävyyden juuri sopivasti sekä huomioinut lukuisat erikoisruokavaliot niin, että jokaiselle oli ainakin jotakin makusteltavaa.

Seuraavat banaanimuffinssit valmistuivat viime tipassa, kun äkkäsin, että vaikka kyseessä olivatkin niin sanotusti makeat kahvittelut, oli silti mahdollista leipoa jotakin myös vieraiden joukossa olevalle sokeritonta ruokavaliota noudattelevalle henkilölle. Samalla muffinssit olivat myös maidottomia sekä gluteenittomia.

IMG_3856Koska vieraamme kuitenkin pääsääntöisesti kuuluivat sokeria syövään väestönosaan, valmistin osalle muffinsseista vaniljaisen kreemikuorrutteen. Tällä tavalla pääsin myös leikkimään niin kuvissa näkyvillä sokerisilmillä kuin vihreällä elintarvikevärilläkin.

Banaanimuffinsseista tuli mielestäni hyviä, paljon parempia kuin osasin odottaa ja niitä maistettuani ajattelinkin, että kannattaisi itsekin suosia enemmän näitä sokerittomia vaihtoehtoja – ainakin silloin tällöin. Olisi sitten parempi omatunto mitä esimerkiksi Pikku-Kokin hampaisiin tulee.

Kokeilkaapa huviksenne!

P.S. Ideasta kiitän Murusia Meidän Keittiöstä -blogia, jonka sokerittoman banaanikakun reseptistä muokkasin nämä muffinssit.

Sokerittomat, maidottomat ja gluteenittomat banaanimuffinssit

10-15 muffinssia / 1 kakku

IMG_38323-4 banaania
4 rkl maidotonta margariinia tai sulaa kookosöljyä
3 kananmunaa
2 dl mantelijauhoa (puuttuvat mantelijauhot minä korvasin maissi-, riisi- ja kookosjauhojen sekoituksella)
0,75 dl kookosjauhoa
0,5 dl perunajauhoa
1 tl soodaa
1 tl kanelia
1 tl kardemummaa
ripaus suolaa

(Pinnalle:
pari kourallista pähkinöitä
banaanisiivuja)

Kuori ja soseuta banaanit. Lisää joukkoon sulatettu rasva ja kananmunat. Sekoita tasaiseksi.
Sekoita loput aineet toisessa kulhossa ja yhdistä seos sitten banaanisoseeseen. Sekoita massa tasaiseksi.
Jaa taikina muffinssivuokiin tai kaada voideltuun leipävuokaan.
(Ripottele päälle halutessasi vielä pähkinöitä ja/tai banaanisiivuja.)
Paista kakkua 175-asteisessa uunissa noin 45 min. Muffinssien kohdalla paistoaika on hiukan lyhyempi, sellainen puolisen tuntia.
Koristele jäähtyneet muffinssit haluamallasi tavalla tai tarjoile sellaisinaan.

Vaniljakreemi

1,5 dl vettä
1 rkl perunajauhoja
2 rkl sokeria
1 tl vaniljasokeria
100 g (maidotonta) margariinia
(elintarvikeväriä)

Mittaa kattilaan kylmä vesi, perunajauhot ja sokeri. Kuumenna koko ajan sekoittaen ja kiehauta. Makeuta vaniljasokerilla.
Vaahdota margariini ja lisää jäähtynyttä kiisseliä pieninä erinä samalla vatkaten.
(Värjää kreemi halutessasi elintarvikevärillä.) Pursota jäähtyneenä esimerkiksi muffinssien päälle tai kakkujen väliin.

Mainokset

Vegaaniystävällinen kookospannacotta

IMG_3664Tulevien juhlien vegaanivieraille tarjoiltavaa valikoidessani ajattelin lätkäistä kaksi kärpästä samalla iskulla ja valmistaa jotakin niin ikään gluteenittomaan ruokavalioon sopivaa. Lisäksi olen monesti miettinyt haluavani juhlissa tarjoilla jälkiruokashotteja, joten sopivaksi vaihtoehdoksi valikoitui vegaaninen kookospannacotta.

Pannacottien päälle laitoin tämän ensimmäisen erän kohdalla simppelisti valmista mangososetta, mutta seuraaviin ajattelin kokeilla Chocochilin alkuperäisohjeen mukaista mangokiillettä.

Hyvät shotit tästä syntyivät, sellaiset sopivasti makeat.

Vegaaninen kookospannacotta

4 annosta tai 14 shottia

IMG_36634 dl kookosmaitoa
1 dl vettä
2,5 rkl perunajauhoja
2 rkl sokeria
puolikkaan sitruunan raastettu kuori
2 rkl sitruunamehua
2 tl vaniljasokeria

Pinnalle:
mangososetta (tai jotakin muuta oman maun mukaan)

Kaada kookosmaito kattilaan. Huuhtele kookosmaitotölkki vedellä ja lisää desi vettä kattilaan. Sekoita joukkoon perunajauhot ja sokeri.
Kuumenna kookosmaitoseosta koko ajan (puuhaarukalla) sekoittaen. Kun seos pulpahtaa, siirrä kattila pois levyltä.
Lisää joukkoon sitruunan kuori- ja mehu sekä vaniljasokeri. Annostele seos haluamallasi tavalla ja laita jääkaappiin jähmettymään.
Kun pannacotat ovat jähmettyneet, kaada mangososetta varovasti niiden pinnalle.

Uudet juhlat, uudet kakut; jauhoton suklaapiirakka

Ylioppilasjuhlien kakkukimara on nyt materiaalisesti historiaa, joskin makeita muistoja toki jäikin. Mielestäni onnistuin mainiosti, niin määrällisesti kuin makujenkin puolesta. Eniten kiitosta taisi kerätä turkinpippurinen juustokakku, joka vei voiton myös omasta mielestäni. Salmiakkia ja suklaata, mikäpäs sitä voittaisikaan.

Mutta juhlista juhliin, sopii minulle. Näinpä aloitinkin jo valmistautumaan seuraaviin kekkereihin – uskokaa tai älkää – Pikku-Kokin ensimmäisiin syntymäpäiväjuhliin, joista on tulossa tottahan toki sankarinsa arvoiset, siis parhaat. Tällä hetkellä sopivan avaralle pakastimellemme tämä tarkoittaa siis mitäpäs muutakaan kuin työteliäitä aikoja ja minulle paljon puuhaa niin keittiössä kuin reseptien metsästysmaillakin. Kivaa! Ja mikä parasta, ajatustyötä saa nyt tehdä pitkälti ulkona, kun kesä on tullut ainakin piipahtamaan ja tuleva sankarikin vaikuttaisi erittäin innostuneelta ulkoleikittelijältä.

Mutta lähdetäänpä liikkeelle aloittaen jauhottomasta suklaapiirakasta ja huolehtien näin, että juhlien mahdolliset gluteenitonta ruokavaliota noudattavat vieraat tulevat niin ikään huomioiduiksi. Resepti löytyi yhdestä viimeaikaisista leivontakirjasuosikeistani, Emman makeat piirakat.

IMG_2941Virallisen yksilön ohessa leipomani maistiaispiirakan perusteella tämä tuotos oli oikein mallikas ja tyynnyttää varmasti suuremmankin suklaahimon. Jos haluaa hifistellä, voi rinnalla tarjota vaikkapa kermavaahtoa, mutta mielestäni tämä menee vallan hyvin näinkin. Ainakaan meidän kakkubuffeessamme ei tälle suklaisuudelle tulla näkemään omaa erityiskumppania. Halukkaat voivat toki koristella piirakan Emman tapaan tomusokerilla.

Jee, tästä se taas lähtee, operaatio KakkujaKakkuja!

Jauhoton suklaapiirakka

12 annosta

IMG_2934150 g voita
200 g tummaa suklaata (noin 50% kaakaota)
2 dl sokeria
1 dl kaakaojauhetta
1 tl espressojauhetta
1 tl vaniljasokeria
ripaus suolaa
4 kananmunaa

(Koristelu:
tomusokeria)

Voitele kevyesti noin 25 cm kokoinen piirakkavuoka. Rypistä vuokaa suurempi pala leivinpaperia ja aseta se vuokaan.
Sulata voi ja suklaa kulhossa mikrossa tai kattilassa. Lisää sokeri hyvin sekoittaen. Lisää kaakaojauhe, espressojauhe, vaniljasokeri ja suola. Riko lopuksi kananmunat joukkoon ja sekoita taikina tasaiseksi.
Paista piirakkaa 175-asteisen uunin keskitasolla 23 min. Keskusta saa jäädä kunnolla taikinaiseksi.
(Koristele hieman jäähtynyt piirakka asettamalla pala pitsiä piirakan päälle ja siivilöimällä tomusokeria pitsin päälle. Nosta pitsi varovasti pois.)
Tarjoile piirakka hieman lämpimänä tai jääkaappikylmänä.

Riisin uusi koti; eli säästeliään Pikku-Rouvan pinaatti-kinkkupiirakka riisipohjalla

img_0410Tässäpä taas oivallinen tapa käyttää ylijäänyttä riisiä – sillä kukapa sitä osaisi koskaan keittää juuri sopivasti. Samalla puhutaan ehkäpä maailmankaikkeuden helpoimmasta piirakkapohjasta eli kyseessä on todellinen säästeliään sekä tällä hetkellä rajallisesti ruoanlaittoaikaa omaavan Pikku-Rouvan riperuoka.

Hauska kokeilu, jonka täytettä suositan testaamaan, vaikka riisipohja ei tuntuisikaan houkuttelevalta vaihtoehdolta. Pohjasta taas oiva lisä sinne gluteenittomien reseptien aarrearkkuun.

Reseptin, jonka itse nappasin Arlan sivustolta ja tallensin tänne muunnellen on kehitellyt Hannan soppa -blogisti Hanna.

Pinaatti-kinkkupiirakka riisipohjalla

Vuoallinen (ø noin 26 cm)

img_0412Pohja:
5 dl kypsää riisiä
2 rkl seesaminsiemeniä
1 kananmuna

Täyte:
3 kananmunaa
2 dl täysmaitoa (minä korvasin kevytmaidon ja kerman sekoituksella)
2,5 dl pinaatinlehtiä
100 g fetajuustoa
1 dl juustoraastetta
suolaa
mustapippuria
200 g (ylikypsää saunapalvi)kinkkua

Paahda seesaminsiemeniä hetki pannulla. Sekoita riisin sekaan seesaminsiemenet ja kananmuna, painele seos sitten voidellun piirakkavuoan pohjalle ja reunoille. Esipaista 180 asteessa 15 min.
Vatkaa täytteen kananmunat ja maito sekaisin. Lisää seokseen pinaatinlehdet, hienonnettu fetajuusto ja juustoraaste. Mausta suolalla ja pippurilla.
Kuutioi kinkku. Levitä kuutiot esipaistetun piirakkapohjan päälle.
Kaada täyte kinkkukuutioiden päälle ja paista 180 asteessa noin 30 min. tai kunnes täyte on hyytynyt ja piiraassa on kaunis paistunut väri. Anna jäähtyä hetki ennen tarjoilua.

Kesällä lautanen kevenee? Ainakin tämä piirakka.

No jaa, tiedä häntä, uskoako kuitenkaan loppuun asti tuota yllä mainittua Helsingin Sanomien eilisaamuista väittämää, kun totta kyllä kesän kepeiden kasvisten ja hedelmien vastapainoksi grillit notkuvat lihaa ja makkaraa, jääkaapit olutta ja siideriä, pakastimet jäätelöä… Niin tai näin, kuten moni muukin asia, myös ruokailu muuttuu kesällä, jos ei järin paljon kevyemmäksi, niin ainakin erilaiseksi. No, hedelmiä ja kasviksia meidän keittiömme tosin rakastaa ympäri vuoden, eikä grillimme ole tainnut koskaan nähdä kasviksetonta päivää, joten turha kai tätä on enempää puntaroida; kun syö kepeän terveellisesti ympäri vuoden, ei kesällä tarvitsekaan keventää.

IMG_7097Hmm, tuolla prologilla pyrin kai esittelemään seuraavan tekeleeni, hauskan piirakkaidean, johon törmäsin Tinskun keittiössä -blogista itseni löydettyäni. Piirakan juttu on pohja, joka tehdään käytännössä pelkästä bataatista, viljat unohdetaan tällä kertaa kokonaan. Huippua; tätä ideaa hyödynnän aivan varmasti seuraavalla kerralla, kun kestittäväksi saapuu ruokavalioltaan gluteenitonta vieraskuntaa.

Kehotan kokeilemaan ja varioimaan täytteitä reilusti oman mielen ja maun mukaan. Itse ruokaistin Tinskun kasvisversiota lisäämällä täytteeseen broileria ja maustoin runsaalla määrällä Ateenasta tuotua salaattimaustetta. Piirakka on hyvin tehtävissä valmiiksi jo edellisenä päivänä ja juhliin se sopii hienosti, sillä nautinta voi tapahtua yhtä lailla lämpimänä kuin viileänäkin. Kukin myös koristelkoon tavallaan, itse valitsin koristukseksi ainoastaan ensimmäiset pikkuruiset rucolanversoni.

Ensimmäisen syöntikokemuksen perusteella piirakka oli todella maukasta ja kepeydessään aivan eri luokkaa, mikäli tavanomaiseen jauhoista ja rasvasta rakennellun pohjan omaavaan piiraaseen verrataan. Kolme henkeä hoiteli tämän kerralla, kun päivällisestä oli kyse, mutta ehkä myös juhlatilanteita ajatellen tätä kannattaa varata hiukan tavallista piirakkaa enemmän…

Feta-broileri-pinaattipiirakka bataattipohjalla

Vuoallinen

IMG_7101IMG_7094Pohja:
1 isohko bataatti
1 kananmuna
kourallinen juustoraastetta
hiukan suolaa ja mustapippuria myllystä
voita / öljyä vuoan voiteluun

Täyte:
1 iso sipuli
öljyä / voita kuullotukseen
150 g pakastepinaattia
100 g fetajuustoa
200 g maustamattomia broilerisuikaleita
esim. suolaa, mustapippuria ja hunajaa broilerin maustamiseen
3 dl turkkilaista jogurttia
3 kananmunaa
yrttejä maun mukaan, kuten timjami, provencale
mustapippuria

IMG_7087Tee ensin pohja. Suojaa irtopohjavuoan pohja leivinpaperilla ja voitele reunat hyvin.
Kuori ja siivuta bataatti ohuen ohuiksi siivuiksi.
Sekoita bataattisiivujen joukkoon kananmuna ja juustoraaste. Mausta halutessasi hieman suolalla ja pippurilla.
Lado bataattisiivut vuoan pohjalle ja nostele niitä vähän myös reunoille.
Tee sitten täyte. Kuori ja silppua sipuli ja kuullota sitä hetki pannulla tilkassa öljyä tai voita.
Ruskista broilerit ja mausta haluamallasi tavalla, esim. suolalla, pippurilla ja hunajalla.
Sekoita sipuli, broilerit ja kaikki muut täytteen ainekset. Mausta yrteillä ja mustapippurilla, lisää tarvittaessa hiukan suolaa.
Kaada täyte bataattisiivujen päälle ja paista 180-asteisessa uunissa noin 50-60 min.
Jäähdytä piirakka huoneenlämpöiseksi ennen kuin irrotat vuoan.
Koristele esim. fetajuustolla, rucolalla ja tummalla balsamicokastikkeella.

Kiitos hyvää Pikaruokaa : helppoja ruokia terveelliseen arkeen

Virpi Mikkonen: Kiitos hyvää Pikaruokaa : helppoja ruokia terveelliseen arkeen 
Otava, 2016

1448627048196Ruokakirjailija ja reseptitaiteilija Virpi Mikkosen kahdesta uudempi keittokirja on valloittava teos monella tapaa. Ensinnäkin minua kiehtovat sen esittelemien reseptien puhtaus ja ravitsevuus, jonka lisäksi pidän sen ajatuksesta pikaisesti valmistuvasta, mutta silti maukkaasta ja terveellisestä arkiruoasta. Myös kirjan ulkonäkö on puoleensavetävä; asetelmat suhteellisen luonnollisia ja ruoat kauniita, niitä alkaa tehdä mieli.

Vaikka itse en olekaan kasvissyöjä, eikä minusta luultavasti koskaan tulekaan sellaista, rakastan hyviä kasvisruokia. Oikeastaan valtaosa siitä ruoasta, jonka valmistan vain omiin tarpeisiini, on kasvisruokaa, ja vaikka en erityisesti tähän pyrikään, sisältyy viikkooni useimmiten enemmän kasvis- kuin liharuokapäiviä. Ja näitä tämä teos on pullollaan, aivan ihastuttavia kasvisherkkuja, joista useat ovat täysin vegaanisia.

Ollakseen tällainen hyvän mielen ja olon keittokirja, on hauska huomata, että siinä missä kirjan kansien välistä löytyvät ehkä perinteisemmin kategoriaansa kuuluvat puurot ja keitot, kätkee se sisäänsä yhtä lailla ohjeistusta niin pizzojen, hampurilaisten kuin lasagnenkin tekoon. Siis varmasti jokaiselle jotakin. Sieltä täältä löytyvä merkintä ”lasten suosikki” kertoo myös selkeästi oman viestinsä.

Sen lisäksi että tämän kirjan filosofian vastaisesti syön myös lihaa, en myöskään tietoisesti pyri ruoanlaitossani välttämään gluteenia tai valkoista sokeria. Koska niiden vaikutukset toki ovat tiedossani, on erittäin piristävää löytää vaihtoehtoja näillekin raaka-aineille. Kääntöpuolena tälle edellyttävät monet kirjan tavallisistakin resepteistä minulta kauppareissua, sillä kotimme perusvalikoimaan eivät ainakaan tähän asti ole kuuluneet raaka-aineet, kuten ravintohiiva tai psylliumkuitujauhe. No, ehkäpä näihinkin olisi järkevää tutustua ja tästäkin huolimatta suurin osa reseptien raaka-aineista on tuiki tavallisia.

Siis suosittelen; niin perheellisille kuin perheettömille, niin kiireisille kuin kiireettömillekin. Osa ohjeista on suunniteltu yhdelle tai kahdelle ruokailijalle, osa hieman suuremmalle joukolle. Kuten jo mainittu erityiset lasten suosikit on merkattu erikseen. Ja vaikka teos kantaakin jo nimessään termiä pikaruoka, mikä estää ottamasta näitä herkkuja myös osaksi pidemmän valmistuskaavan vaativaa ateriakokonaisuutta, kun sopivia ruokalajejakin löytyy aina aamusta iltaan.

Henkilökohtaisella kokemuksella voin jo nyt suositella munakoisopizzoja ja linssi-kurpitsakeittoa, joiden lisäksi ainakin portobellohampurilaiset, kukkakaali-currykeitto ja kolmen raaka-aineen omenapiiras, ynnä monet muut, kuuluvat lähitulevaisuuden kokeilulistalleni.

Toisin sanoen siis vakuutuin; täytynee tutustua tekijän edelliseenkin opukseen, Kiitos hyvää : herkkuja ilman sokeria ja gluteenia.