Rikollisen helppo kookoksinen kanapastavuoka

Tänä vuonna tuntuvat jouluvalmistelut jäävän viime tippaan. Kortit kirjoitettiin viimeisenä iltana ja vasta eilen paistoin ensimmäiset laatikot, kun yleensä olen tässä vaiheessa jo täyttänyt pakastinta vaikka ja kuinka. Mitään muuta ei ole sitten tehtykään. Tai onpas, Pikku-Kokille on ostettu lahja, se ainoa, sillä vielä kun hän ei niin sanotusti ymmärrä, ei niitä mielestämme tarvitse olla sen enempää. Toki mummit ja kummit kantavat kortensa pikku miehen lahjakekoon taas tänäkin vuonna.

Koska erinäiset jouluvalmistelut joka tapauksessa syövät näinä päivinä suuren osan aktiivisesta keittiöpuuhasteluajastani, olen ruoanlaitossa pyrkinyt menemään sieltä missä aita on matalin, kuitenkaan mausta tinkimättä. Tällä kertaa kyseisellä mentaliteetilla syntyi kookosmaidolla marinoitua broileri-kasvispastavuokaa. Tuotos oli todellinen riperuoka, sillä ainekset kaivelin lähinnä pakastimesta. Hyvin maustettuna lopputulos oli mielestäni maukas. Samalla sain todettua, että lämpimissä ruoissa Pikku-Kokki kelpuuttaa niin ikään varsisellerin. Oli nimittäin siinä mielessä harvinainen tapaus tuo selleri, että sitä kaikkiruokainen poikasemme ei suostunut raakana edes maistamaan. Taisi olla ensimmäinen lajiaan.

Näin, aikaa jäi yksien päiväunien aikana vielä viimeisten joulukorttien sekä porkkanalaatikon loppuun saattamiseen, joten jälleen ollaan askeleen verran lähempänä valmista joulua. Tip tap!

Kookoksinen kanapastavuoka

4 annosta

IMG_61841 sipuli
2-3 porkkanaa
1 sellerinvarsi
300 g kypsää tai raakaa broileria
öljyä kuullottamiseen
300 g kypsää pastaa (minulla oli orzoa, joka toimii tämän tyyppisissä ruoissa mielestäni vallan hyvin)
3 dl kookosmaitoa
currya
juustokuminaa
jauhettua korianteria
mustapippuria
(suolaa)
6-8 miniluumutomaattia

(Pinnalle:
juustoraastetta)

Kuori ja hienonna sipuli, kuutioi kuoritut porkkanat ja paloittele selleri. Leikkele broileri suupaloiksi.
Mikäli käytät raakaa broileria, aloita paistaminen siitä ja lisää sitten pannulle myös sipuli, porkkanat ja selleri. Kuullota, kunnes broilerit ovat kypsiä. Mikäli taas käytät kypsää broileria, kuullota ainoastaan kasvikset.
Sekoita kasvisten joukkoon mahdolliset broilerit sekä kypsä pasta ja kaada seos uunivuokaan.
Sekoita mausteet kookosmaitoon. Tällä kertaa en tullut laittaneeksi määriä ylös, mutta ihan runsaasti niitä saa olla, varsinkin jos broilerit ovat maustamattomia. Itse jätin Pikku-Kokin takia suolan lisäämättä, mutta sitäkin kannattaa ehkä mukaan hieman ripauttaa. Kaada maustettu kookosmaito vuokaan.
Mikäli haluat käyttää juustoraastetta, lisää se tässä vaiheessa.
Viipaloi miniluumutomaatit ja lado viipaleet päällimmäiseksi vuokaan.
Paista 200-asteisessa uunissa 20-30 min.

Mainokset

Nurinkurin kanapiirakkaa

IMG_5206Tätä menoa minun ehkä pitäisi miettiä blogin nimeämistä uudelleen. Tunnen nykyään leipovani niin paljon piirakoita, että ”Tunnelmallisia piirakoita” ei enää kuulostaisi hassummalta. No, ehkäpä ei, teen minä kuitenkin aika paljon muutakin. Niin tai näin, jälleen puhe on piirakasta.

Tällä kertaa leivoin Maku-lehden ohjeella amerikkalaishenkistä Pot Pie -kanapiirakkaa, jonka ideana on kuorruttaa kermainen kanakastike piirakkakuorella. Näin sisältö säilyy mehevänä ja rapea kuori voidaan nauttia ikään kuin leipänä sen kera. Minä tein piirakkatapani mukaan reseptiin hieman muutoksia ruokavarastojemme puitteissa, mutta koska kaikki eivät niistä ehkä olleet niitä parhaita vaihdoksia, liitän alle alkuperäisen ohjeistuksen. Kukin muuttakoon mielensä ja varantojensa mukaan. Joka tapauksessa tänne on helppo sujauttaa erilaisia kasviksia ja kypsiä broilerin tähteitä. Kuoritaikinan kohdalla sen sijaan olin tyytyväinen, että vaihdoin sen omaan ”ripetaikinaani”, reseptin vehnäjauhotaikina tuntui mielestäni aika tylsältä vaihtoehdolta. Siis valintoja, valintoja, niitä ovat piirakoiden valmistusprosessit pullollaan.

IMG_5227Pot Pie -ideasta vielä sen verran, että sisällön piilottaminen kuoren sisään todella kannattaa. Tein nimittäin kaksi erilaista versiota, joista toinen oli pohjan päälle rakennettu. Tavallinen versio oli paljon kuivempaa.

Siis eipä muuta kuin amerikkalaisen lohturuoan tekoon. Vaikka voi tätä toki ilman surujakin makustella. Sopii tunteeseen kuin tunteeseen.

Kuorellinen kanapiiras (Pot Pie)

Vuoallinen (ø 22 cm)

IMG_5225”Ripe”taikina:
2 dl jotakin ”ripettä” (tällä kertaa minä käytin ylimääräisiä kypsiä tattarisuurimoita pienen vesitilkan kera survottuna)
2 dl jauhoja (mitä nyt sattuu olemaan)
50 g voita
1,3 tl leivinjauhetta

Reseptin mukainen taikina:
2,5 dl vehnäjauhoja
0,25 tl suolaa
100 g voita
1 rkl vettä

Täyte:
1 sipuli
2 porkkanaa
100 g lehtiselleriä
400 g paistettua/kypsää broileria
2 rkl voita
1 dl vehnäjauhoja
2 dl kanalientä
2 dl kevytmaitoa
1 dl herneitä
1 dl maissinjyviä
1 tl suolaa
1 rkl persiljaa
0,25 tl mustapippuria

Voiteluun:
1 kananmuna

Tee ensin taikina.
Ripeversiossa nypi voi, jauhot ja leivinjauhe murumaiseksi seokseksi. Lisää ripe.
Reseptin mukaisessa versiossa sekoita jauhot ja suola kulhossa. Lisää voi ja nypi jauhojen kanssa murumaiseksi seokseksi. Lisää kylmä vesi pikkuhiljaa taikinaa kädellä sekoittaen, kunnes saat kiinteän taikinan.
Molemmissa tapauksissa kääri taikina kelmuun ja nosta jääkaappiin jähmettymään täytteen valmistamisen ajaksi.
Kuori ja silppua sipuli. Kuori porkkana ja kuutioi se. Huuhdo sellerinvarret ja viipaloi. Kuutioi broileri.
Kuullota sipuli, porkkana ja selleri pannulla voissa. Lisää jauhot ja sekoittele kasviksiin. Lisää kanaliemi ja maito pannulle koko ajan sekoitellen. Kiehauta kastike ja keitä noin 5 min. Lisää kastikkeeseen broileri, herneet, maissit ja mausteet. Kaada kastike piirakkavuokaan.
Kauli taikina piirakkavuokaa hieman suuremmaksi pyöreäksi levyksi. Nosta kansi piirakan päälle ja vuoan reunoille. Painele reunat haarukalla. Voitele piirakka kananmunalla.
Paista 200-asteisen uunin keskitasolla noin 20 min.

Laatikollinen broileria ja ohraa

IMG_4496Kaappien ulvoessa loman jäljiltä autioina oli Pikku-Kokille keksittävä jotakin lähes tyhjästä. Pakastimesta huuteli paketti broilerin jauhelihaa ja kuivakaapista ohraa, joten liikkeelle lähtö tapahtui näiden ainesosien kautta. Mausteeksi ja raikastukseksi tölkillinen ananasta ja se oli pitkälti siinä, superhelppo arkiruoka ja ihan maukaskin vielä. Kannattaa kokeilla.

Toki mikäli ruoasta haluaa hiukan eläväisempää, kannattaa mukaan sujauttaa vaikkapa tomaattia tai pinaattia. Varmasti myös jokin juusto voisi tuoda oman pikantin lisänsä, joten luulen, että ainakin itse kokeilen tehdä tätä hieman runsaamman kaavan mukaan. No, palaan asiaan, kun suunnitelmani etenee käytännön tasolle asti.

Ohra-broilerivuoka

4 annosta

IMG_4482400 g broilerin jauhelihaa
1 rkl öljyä
1 tl currya
0,5 tl jauhettua korianteria
ripaus suolaa
ripaus rouhittua mustapippuria
400 g (säilyke)ananasta
2 dl ohrasuurimoita
5 dl kasvislientä
2 dl kermaa

Paista jauheliha öljyssä. Mausta currylla, korianterilla, suolalla ja pippurilla. Siirrä uunivuokaan.
Lisää vuokaan myös ananas paloiteltuna sekä ohrasuurimot. Kaada päälle kasvisliemi ja kerma.
Kypsennä 175-asteisen uunin keskitasolla noin tunnin ajan, kunnes ohra on kypsää. Jos pinta saa liiaksi väriä, peitä se leivinpaperilla.

Taapero tykkää osa 1: broileri-makaronilaatikko

Pikku-Kokki ei taida olla enää vauva. Tai onhan hän, mutta ”virallisesti” hänen tittelinsä muuttuu ylihuomenna, kun hänestä tulee taapero, 1-vuotias taapero. Taaperra hän ei tosin vielä, mutta sekin näyttäisi olevan jo melko lähellä.

 

Näinpä ajattelinkin aloittaa uuden sarjan jo meidän kohdallamme menneisyyteen jääneen ”Pikku-Kokin keittiöstä” -vauvanruokaohjeistuksen tilalle. Tämä ”Taapero tykkää” -osio tulee käsittämään ruokia, joita suosittelen koko perheelle aina 1-vuotiaista alkaen. Toki pienimpien kohdalla mausteita ja suolaamista on aina mietittävä eri tavalla, mutta nämä ovat kuitenkin ruokia, jotka ovat helposti kaiken ikäisiin suihin muokattavissa.

IMG_3335IMG_3337Nyt esiteltävä kana-makaronilaatikko sopii helppoutensa vuoksi mainiosti niihin päiviin, kun keittiöpuuhia enemmän kiinnostaa viettää aikaa ulkona tai muissa tehtävissä. Annoksesta saa yksinkertaisesti muokattua sopivan kokoisen ja ylimääräiset solahtavat mukavasti pakastimeen. Pikku-Kokin versiosta jätin pinnalta juustoraasteen pois ja keksin suolan sekä liemikuutioiden tilalle muita maustamistapoja. Sekä tämä alkuperäinen että Pikku-Kokin taaperoversio maistuivat. Kannattaa siis kokeilla.

Broileri-makaronilaatikko

4 annosta (taaperoille toki useampia)

IMG_3346400 g makaronia
(2 kanaliemikuutiota)
450 g (hunajamarinoituja) broilerinfileesuikaleita
2 kesäsipulia varsineen
200 g maissia
2 tomaattia
1 rkl currya
0,5 rkl sitruunapippuria (suolaton)
(1 tl suolaa)
8 dl maitoa
2 kananmunaa

(Pinnalle:
100 g juustoraastetta)

Kuumenna pari litraa vettä kiehuvaksi. Lisää makaronit (sekä liemikuutiot). Keitä pakkauksen antama aika. Valuta.
Paista broilerisuikaleet. Silppua sipulit varsineen ja lisää silppu pehmenemään pannulle. Pilko tomaatit. Yhdistä kaikki laatikon ainekset maitoa ja kananmunia lukuun ottamatta ja kaada seos isoon voideltuun uunivuokaan.
Sekoita kananmunat ja maito. Kaada vuokaan.
Levitä päälle mahdollinen juustoraaste.

Sadepäivän broileria ja chorizoa

Valmistimme viikonloppuna mainioita jauhelihapullia, jotka terästettiin pienellä määrällä chorizoa. Lihapulliin tulen palaamaan vielä tuonnempana mutta kerronpa nyt mitä syntyi siitä, kun lähdin etsimään käyttötarkoitusta ylitsejääneelle chorizolle. Syntyi mausteinen broileri-chorizokastike, jonka takia kannattaisi jopa ostaa chorizoa – ei vain tuhlata ylimääräistä – niin maukasta se mielestäni oli.

IMG_3021Reseptin, jonka muokkasin omiin raaka-ainevarantoihini sopivaksi, takana oli Mama Gastro, jonka blogiin täytyykin tämän perusteella tutustua tarkemminkin. Mama oli valmistanut ruoan uunissa ja padassa, mutta minä päädyin nyt kasari liedellä vaihtoehtoon, lähinnä siitä syystä, että käyttämäni broileri oli kypsää, enkä oikein nähnyt syytä oman versioni kohdalla hartaaseen haudutteluun. Mutta mikäli mielitte tehdä tästä pidemmän kaavan uuniruokaa, tutustukaa toki edellä linkitettyyn alkuperäiseen reseptiikkaan.

Miksi sitten kutsun tätä sadepäiväiseksi, on siitä syystä, että kuten Mama itsekin toteaa, ei tämä mikään kesäisen kevyt ruokalaji ole. Mutta sopii ihan hyvin myös Suomen suveen, ainakin jos sellainen sopivan viileähkö +10 astetta ja sadetta aamusta iltaan osuu kohdalle. Siis sellaiseen ihan tyypilliseen juhannussäähän. No, tänä vuonna luotamme toki parempaan… Pikku-Kokin ensimmäinen juhannuskin vielä.

Mutta tämä tästä. Hyvää oli.

Mausteinen kana-chorizokastike

4 annosta

IMG_3010140 g chorizoa (käytin raakaversiota)
400 g kypsää kanaa tai broileria
1 sipuli
1 valkosipulinkynsi
pala punaista chiliä (jätä pois jos haluat miedomman version)
0,5 tl chilihiutaleita
1 tl oreganoa
0,5 tl juustokuminaa
1 laakerinlehti
1 rkl hienonnettua persiljaa
35 g tomaattipyreetä
1,5 rkl soijakastiketta
1 prk tomaattimurskaa
1 dl vettä
1 dl kuohukermaa
1 tl sokeria
suolaa ja pippuria

Lisäksi:
riisiä/kuskusia/pastaa valintasi mukaan

Purista chorizomakkaramassaa kuorestaan ja pyörittele pieniksi palloiksi. Paista pallot pannulla kypsiksi ja siirrä pannulta sivuun odottamaan.
Kuori ja silppua sipuli sekä valkosipuli, hienonna chili ja poista siemenet. Sekoita keskenään chilit, oregano, juustokumina, hienonnettu laakerinlehti ja persilja.
Kuullota sipulit pehmeiksi chorizon jälkeensä jättämässä rasvassa. Lisää tomaattipyree ja paista minuutin verran. Lisää mausteseos ja paista vielä hetki. Lisää soijakastike, tomaattimurska, vesi ja kuohukerma. Mausta sokerilla, suolalla ja pippurilla. Suolan kanssa kannattaa olla varovainen koska myös soijakastike ja chorizo ovat suolaisia. Kiehauta kastike ja tarkista maku.
Lisää kastikkeeseen paistetut chorizopallerot ja paloiteltu kypsä broileri.
Tarjoile valitsemasi lisäkkeen kera.

Pikku-Kokin keittiöstä osa 18: Näitähän sormeilisi aikuinenkin

Meillä eletään nyt vaihetta, jossa sormiruokailu on enemmän kuin pop. Kaikki pitäisi saada suuhun omin avuin ja koska lusikkaa on vielä mahdoton saatella suuhun asti – ainakaan oikein päin – jäävät jäljelle ainoastaan sormet. Niinpä niin, makaronilaatikko lusikasta on pahaa, suu pysyy tiukasti kiinni, mutta pöydältä popsittuna se maistuukin hyvältä. Mikäs siinä, nyt voimmekin helposti syödä samanaikaisesti, kun minun roolini on vaihtunut syöttäjästä palastelijaan. Lisäksi pöydän ääressä viihdytään hyvin pitkän kaavan mukaan, mutta tuokin on ihan positiivista, syöminenhän on tunnetusti mukavaa puuhaa. No, ei tämä sormeilu ihan absoluuttista ole, todelliset herkut, puuro etunenässä, maistuvat edelleen ihan lusikastakin käsin.

IMG_2385IMG_2350Koska sormiruokailu kerran on niin hurjan hauskaa, olen lähiaikoina kokeillut melko monenlaisia sormiruokareseptejä. Tässä esiteltävät reseptit, vauvan kanapötköt ja puurorieskat, ovat peräisin Simppeli sormiruokakeittiö -blogista, jonka tarjontaa olen tutkinut laajasti. Ihan huippu blogi muuten!

Kanapötköt, joista minä tein palleroita, olivat maukkaita niin Pikku-Kokin kuin meidän vanhempienkin kotikololaisten mielestä. Sama päti myös rieskoihin, mutta koska käytin niihin äidinmaitoa, niiden maistelu tuntui hiukan oudolta. Pikku-Kokki kuitenkin tykkäsi kovasti. Siis suuria suosituksia satelee näille reseptiikoille, kuten myös Simppelille sormiruokakeittiölle yleensä.

Kokeilkaa ja sormeilkaa, vauvasta vaariin!

Vauvan kanapallerot (tai -pötköt)

20 pötköä (siis huomattavasti enemmän palleroita)

IMG_2353400 g broilerin- / kananjauhelihaa
2 porkkanaa
1-2 omenaa
1 dl (kaura)hiutaleita
1 valkosipulinkynsi
1 rkl kuivattuja yrttejä
1 tl paprikajauhetta

Sekoita kaikki ainekset keskenään ja muotoile haluamallasi tavoin.
Paista 200-asteisessa uunissa noin 30 min.

Vauvan puurorieskat

9 kpl

IMG_23961 dl keitettyä puuroa
0,5 dl vauvallesi sopivaa maitoa
0,5 dl raastetta (esim. porkkana tai kesäkurpitsa)
1 kananmuna
1 rkl öljyä
1,5 dl jauhoja

Sekoita kaikki aineet keskenään. Nostele taikinaa uunipellille lusikalla.
Paista 250-asteisessa uunissa noin 10 min.

Lasagne; amatööribloggarin herkullinen painajainen

Alkuun on ihan pakko hieman avautua: Kun me neljä ja puoli vuotta sitten Aleksin kanssa pistimme pystyyn tämän blogin – idea oli muuten Aleksin – en millään muotoa osannut odottaa, kuinka suureksi osaksi elämääni se muodostuisi. Bloggaan useita kertoja viikossa ja teen monesti ruokaa ihan vain siitä syystä, että saisin materiaalia blogiin. No, toki ne aina tulevat syödyksi. Onkin käynyt pitkälti niin, että Aleksin rooliksi on muodostunut juuri tuo syöminen; eipä taida panna pahakseen hänkään. Ja kovaa vauhtiahan täällä kasvaa toinenkin innokas ruokailija eli hyvin ovat Kotikolossa miekkosilla asiat.

Niille, jotka eivät blogiani tunne, kerron vielä, että omien tuotosteni esittelyn lisäksi kirjoitan keittokirja-arvosteluja sekä kuvailen kokemuksiamme ravintolamaailmassa. Tästä ”Tunnelmallisia makuja ravintolamaailmassa” -osiosta, jonka ideoin blogiin muutama vuosi sitten, onkin tullut ehkä se oma suosikkini. Niin paljon enemmän tunnen ravintoloista saavani, kun pureskelen niitä jälkikäteen tietokoneen ruudun edessä. No, miksi pidän niin ikään kirjablogia? Jotta saisin kirjoista enemmän, jotta muistaisin niiden tarinat tarkemmin ja jotta voisin jakaa niiden ilosanomaa eteenpäin. Sama juttu ravintola-arvioideni kanssa.

Koska Tunnelmallisista on kehkeytynyt näinkin tärkeä osa elämääni, haluaisin sen tietysti kehittyvän paremmaksi. Toivoisin sitä luettavan ja toivoisin, että siitä voisi olla hyötyä muillekin kuin itselleni. Toivoisin, että sen resepteistä pidettäisiin ja että sen avulla joku voisi löytää itsensä mukavasta ja itselleen sopivasta ravintolasta. Ehkä jokunen keittokirjakin voisi päätyä kokeiluun suositukseni perusteella.

Mitä kehitykseen tulee, koen että kirjoitusteni laatu on jokseenkin hallussa, kirjoittaminen on minulle helppoa. Ruoanlaiton suhteen ajattelen kehittyväni väistämättä; mitä enemmän sitä tekee, sen paremmaksi siinä tulee, tämä kehitys ei lopu toivottavasti koskaan. Mutta valokuvat, siinä suurin kompastuskiveni, josta juontaa juurensa myös tämän kertaisen postaukseni otsikko. Onnistuneet kuvat ovat useimmiten se hankalin osuus. Kuinka paljon ärsyttääkään, kun tekee hyvää ruokaa, mutta kuvat ovat käyttökelvottomia. Kuinka tylsältä tuntuu, kun nauttii ravintolassa ihastuttavan aterian, mutta huonot kuvat estävät sen esittelyn muille. Sillä kuka nyt viitsii lähteä toisintamaan kuvatonta reseptiä, kuka lähteä ravintolaan ilman minkään näköistä visuaalista ennakko-oletusta. Niin, kuvat ovat tärkeitä.

Myönnän, että kehitystä on tapahtunut. Tätä kuvaa hyvin jo pieni vilkaisu Tunnelmallisten alkuhämärään, jonka voit tehdä tästä. Nuo italialaiset herkulliset maut muistan hyvin, kuvat ovat melko surkuhupaisaa katsottavaa. Näinä päivinä onnistun jo huomattavasti paremmin – ja joskus ihan helpostikin – mutta kaiken kaikkiaan kuvaamiseni on vielä lapsenkengissä. No, katsotaan miltä näyttää, kun toiset neljä ja puoli vuotta tätä touhua ovat takana.

IMG_1785Pitkän ja ironisesti kuvattoman intron jälkeen esittelen teille eilisaamuisen aikaansaannokseni, broilerilasagnen. Lasagne on yksi monista suosikeistani; helppoa valmistaa ja maukasta syödä. Mutta aargh, niin vaikea kuvata. Näinpä en lähtenyt edes yrittämään uunituoreen paistoksen kuvaamista vuoassaan, vaan suunnittelin jo etukäteen sijoittavani sen vain statistiksi johonkin kuvan nurkkaan. Uudet valkoiset kirppiskulhot kuitenkin pelastivat tilanteen ja sain jopa annoksista itsestään ihan onnistuneen otoksen. Täytyykin kokeilla joskus tuollaisia annoskokoisia lasagneja.

Tällä kertaa lasagne valmistui broilerin jauhelihasta ja mielestäni lopputulos oli hyvä. Resepti, jota muokkasin jonkin verran löytyi Kotiliedestä ja sen idea oli tehdä lasagnesta leivoksia. Itse kuitenkin valitsin perinteisen vuokamuodon. Suosittelen kokeilemaan, leivoksina tai perinteisesti.

Aurinkoterkuin!

Broilerilasagne

5 annosta

IMG_177612 lasagnelevyä

Broilerikastike:
1 sipuli
2 valkosipulinkynttä
öljyä kuullottamiseen
400 g broilerin jauhelihaa
1 dl parmesaaniraastetta
100 g tomaattimurskaa (tai -pyreetä)
1 dl viiniä (tai lihalientä)
rouhittua mustapippuria
2 tl suolaa
timjamia

Juustokastike:
50 g voita
1 dl vehnäjauhoja
5 dl maitoa
2 kananmunaa
ripaus suolaa ja valkopippuria
100 g sinihomejuustomurua (minä korvasin halloumilla, joka toi kastikkeeseen ehkä aavistuksen liian miedon maun)

Pinnalle:
juustoraastetta

Tee ensin broilerikastike. Kuori ja silppua sipulit ja kuullota öljyssä. Lisää jauheliha ja ruskista. Lisää muut ainekset ja hauduta noin 15 min.
Valmista juustokastike. Sulata voi kattilassa, kypsennä jauhoja rasvassa, älä ruskista. Lisää maitoa vähitellen ja sekoita hyvin. Lisää kananmunat, mausteet ja juusto.
Voitele uunivuoka. Lusikoi hieman broilerikastiketta vuoan pohjalle. Aseta vuokaan seuraavaksi kerros lasagnelevyjä, niiden päälle juustokastiketta ja sitten taas broilerikastiketta. Toista vielä kaksi kertaa niin, että päällimmäiseksi jää juustokastikekerros. Ripottele pinnalle juustoraastetta.
Paista 200-asteisen uunin alatasolla noin 30-40 min.