Juhannuksena gazpacho pukeutuu valkoisiin

IMG_7584Mikäli postiluukusta ei ole tipahtanut kutsua juhannushäihin – vieläkö joku tällaisia järjestää?! – voi keskikesän juhlapöytään kantaa alkajaisiksi vaikka seuraavan keiton, jota valkoiseksi gazpachoksikin kutsutaan. Ajo Blanco, espanjalainen kylmä manteli-valkosipulikeitto soveltuu mielestäni parhaiten juuri alkuruoan asemaan ja kylmyydestään johtuen kesään. Voi toki olla, että keskikesän juhlaa eivät säät aina suosi, mutta siitäkin huolimatta kannattaa kokeilla; kevyt keittoaloitus pohjustaa loistavasti esimerkiksi grilliateriaa, joka monilla on juhannuksena varmasti mielessä. Hyvä puoli tässä on sekin, että keiton voi valmistaa hyvissä ajoin etukäteen ja keskittyä sitten paremmin olennaiseen, juhlan ja juhannuksen vastaanottamiseen.

Maukkaasta ohjeesta kiitän Epätrendikästä ruokablogia. Ja tulipa taas mieleeni, että gazpachokin on vallan päässyt unholaan, kesän aikana täytyy siis tilanne vielä korjata.

Tänään vähän satelee, mutta siitä viis; juhannuksena jaksaa sitten paremmin paistella!

Ajo Blanco

Huom! Ohjeessa puhutaan tehosekoittimesta, mutta itse selvisin hyvin sauvasekoittimellakin.

4 alkuruoka-annosta

IMG_7593120 g vihreitä viinirypäleitä
puolikas pitkästä vehnäpatongista; hieman kuivahtanut sopii mainiosti
2 valkosipulinkynttä
4 dl vettä tai kasvislientä (itse käytin laimeaa kasvislientä)
100 g kuorittuja manteleita
0,25 dl oliiviöljyä
2 rkl sherryviinietikkaa (korvasin omenaviinietikalla, joka toimi myös mainiosti)
suolaa ja valkopippuria

Pinnalle:
viinirypäleitä
paahdettuja mantelilastuja
oliiviöljyä

Leikkaa patongista kuori pois, jätä vain leivän valkoinen osa ja revi se kulhoon. Kuori valkosipulinkynnet, leikkaa ne pieniksi paloiksi ja lisää leivänpalojen joukkoon. Kaada samaan kulhoon vielä mantelit, kaiken päälle vesi tai kasvisliemi ja sekoita painellen kaikki nesteen peittoon ja anna vettyä 10-15 min.
Huuhtele viinirypäleet ja aja ne soseeksi tehosekoittimessa (tai sauvasekoittimella). Lisää tehosekoittimen kannuun leipäpalakulhon sisältö ja jatka soseuttamista. Jotta keitosta tulee mahdollisimman sileää, kaada keitto siivilän läpi toiseen kannuun.
Kaada oliiviöljy kannuun kapeana nauhana koneen koko ajan käydessä. Sekoita joukkoon lopuksi vielä sherryviinietikka ja mausta suolalla sekä valkopippurilla.
Laita keitto jääkaappiin jäähtymään muutaman tunnin ajaksi ennen tarjoilua.
Viimeistele viinirypäleenpuolikkailla, oliiviöljypisaroilla ja paahdetuilla mantelilastuilla.

Mainokset

Salaattia kolmelle grillaajalle

IMG_7421Perjantaina vietimme taas kotikolossa makoisia hetkiä, kun valmistauduimme tulevaan mysteeriviikonloppuun. Tai minulle mysteeriseen; eilen sain nauttia Aleksin järjestämästä ”jännäpäivästä”, tänään taas minulle järjestetystä vauvasuihkusta, jee!

Mutta palataanpa takaisin perjantaihin, köökin ja grillin äärelle. Koska pääruokamme oli tällä kertaa niin kovin yksinkertaista, on tarkoituksenani esitellä teille muutama varsin mainio lisäke esimerkiksi grilliruoan kumppaniksi. Mitä pääruokaamme tulee haluan kuitenkin suositella kokeilemaan myös sitä. Tässä ohjeistus: täytä lehtipihvit ja/tai wieninleikkeet kinkulla ja juustolla, grillaa tai paista pannulla ja saat sveitsinleikkeleitä. Keitä rinnalle uusia perunoita tillin kera, valmista vielä perinteinen kananmunakastike (ohje alla) ja luulenpa, että ollaan jo monen mielestä kiinni melko maukkaissa makumaailmoissa. Sillä niinhän se oikeasti on, että yksinkertainen on kaunista – ja usein myös maukasta. Lisäksi makuihin liittyvät muistot ovat asia, joka usein saa ruoan maistumaan vieläkin paremmalta. (On toki uskallettava ottaa se riski, että heikosti onnistunut toisinto menneisyyden herkkuhetkestä laimentaa, jopa totaalisesti romuttaa, tärkeän makumuiston.) Kun kananmunakastikkeesta puhutaan lennähdän itse lapsuuteni kesiin Etelä-Pohjanmaalle. Mummin perunamaa ja itse kerätty ruohosipuli, siitä eivät kananmunakastikkeen lähtökohdat enää parane. No, kyllä se täällä kotikolossakin hyvältä maistui, melkein yhtä hyvältä.

Entäpä nuo lupaamani kolme salaattia sitten? Kuten grillaajatkin myös nämä ovat sangen erilaisia keskenään. Yksi täyttää lautasensa mieluiten perinteisesti perunalla, toinen kaipaa makuja maailmalta ja kolmas janoaa jotakin raikasta. Perunan ystäville ehdotan perunasalaattia avokadolla mehevöitettynä, välimerellisistä mauista innostuville lämmintä tomaatti-fetasalaattia ja raikastelijoille vesimelonisalsaa. Vesimelonisalsan ideasta kiitos lähtee Kamera & Kauha -blogin suuntaan, vaikka maustamisen toteutinkin lopulta omalla tyylilläni. Lähtökohdan lämpimään tomaatti-fetasalaattiin taas löysin Jupen keittiöstä, mutta kokonaisuus on omaa käsialaani.

Suosittelen koko trioa; nämä salaatit täydentävät toisiaan ja sopivat hyvin vaikka samalle aterialle. Hyvä vaihtoehto on myös asettaa lämmin fetasalaatti alkuruoan asemaan, jolloin paistaminen kannattaa suorittaa vasta juuri ennen tarjoilua.

Salaatilla siivitettyjä herkutteluhetkiä toivotellen!

Peruna-avokadosalaatti

4-6 annosta

IMG_6918750 g uusia perunoita
2 avokadoa
2 kevätsipulia
retiisejä

Kastike:
0,5 dl majoneesia
1,5 dl turkkilaista jogurttia / kermaviiliä
2 tl limemehua
suolaa
mustapippuria myllystä

Keitä perunat kypsiksi ja jäähdytä. Kun perunat ovat viilentyneet, puolita tai tarvittaessa isompien kohdalla jaa ne neljään osaan.
Kuori, poista kivi ja viipaloi avokado. Silppua kevätsipulit varsineen, pese ja viipaloi retiisit.
Yhdistä salaatin ainekset varovasti käännellen.
Valmista kastike sekoittamalla yhteen kaikki ainekset.
Sekoita kastike varovasti käännellen salaattiin.
Nosta jääkaappiin odottamaan tarjoilua.

Lämmin tomaatti-fetasalaatti

4 alkuruoka-annosta

IMG_74251 sipuli
150 g (pakaste)pinaattia
oliiviöljyä
suolaa
mustapippuria
20 kirsikkatomaattia
fetajuustoa
tuoretta basilikaa
punaviinietikkaa

Kuori ja hienonna sipuli. Kuullota sipulia hetki öljyssä ja lisää sitten pinaatit. Paista seosta muutaman minuutin ajan ja mausta suolalla ja pippurilla.
Jaa sipuli-pinaattiseos neljän annosvuoan pohjalle.
Huuhtele tomaatit ja kuutioi feta. Hienonna basilika pienemmäksi.
Sekoita tomaatit, fetakuutiot ja basilika kulhossa. Pirskottele joukkoon punaviinietikkaa ja oliiviöljyä sekä suolaa ja mustapippuria. Sekoita ja jaa seos annosvuokiin sipuli-pinaattipohjien päälle.
Paista 200-asteisessa uunissa noin 15 min.

Vesimelonisalsa

4 annosta

IMG_74086 dl vesimelonia pieninä kuutioina
6 dl tomaattia pieninä kuutioina
2 tl tuoretta chiliä silputtuna
4 rkl kevätsipulin varsia silputtuna
oliiviöljyä
sitruunamehua
suolaa ja pippuria

Yhdistä pilkotut aineet keskenään. Lisää loraus oliiviöljyä ja hiukan sitruunamehua. Mausta suolalla ja pippurilla oman maun mukaan.

Kananmunakastike

4 annosta

4 rkl voita
5 rkl vehnäjauhoja
5-6 dl maitoa
3-4 kananmunaa
suolaa
valkopippuria
ruohosipulia silputtuna

Keitä kananmunat koviksi, noin 10 min. Säikäytä kylmällä vedellä ja kuori.
Sulata voi kattilassa ja lisää vehnäjauhot. Kypsytä muutama minuutti, mutta älä anna jauhojen ruskistua. Lisää maito hyvin sekoittaen ja kun kastike on suurustunut lisää mausteet ja pilkotut kananmunat. Valkopippuria tämä kastike vaatii melko runsaastikin maustuakseen hyvin.

Vihreää ja valkoista, voileipää ja vaniljaa

Koska lauantaina saimme illallisvieraita ja koska tiedossa oli se viikon sateisin päivä, ajattelin jälleen paneutua keittiöpuuhiin. Alkuruokana tarjoiltavat vihreät voileipäkakkuleivokset, joiden valmistuksen aloitin jo edellisenä päivänä, kuuluivat toki alkuperäiseenkin suunnitelmaani, mutta jo useasti mainitsemaani Emman makeat piirakat -opusta selaillessani, sain ajatuksen toteuttaa myös bonusjälkiruoan, vaniljatortun, jonka tosin muokkasin melko pitkälti Emman versiota vastaamattomaksi.

Voileipäkakkuleivokset lähtivät toteutumaan Herneetkin rokkaa -blogin Vihreä voileipäkakku -reseptiin tutustuttuani, mutta lopulta kakkuset olivat pitkälti omaa käsialaani. Täytyykin todeta, että jonkinasteinen innostus voileipäkakkuja, noita 1980-luvun aarteita kohtaan taisi nyt syttyä ja tämä kasarilapsi odottaa jo innolla seuraavaa mahdollisuutta päästä toteuttamaan todellista lapsuusvuosiensa kulttiherkkua. Nämä leivokset olivatkin mielestäni oiva keksintö, jonka turvin voileipäkakkua voi valmistaa vaikka kahden hengen illallispöytään alkupalaksi sopivan määrän.

Kuten sanottua myös Emman vaniljainen mansikkatorttu muuttui käsittelyssäni melko toisen muotoiseksi johtuen kahdesta seikasta: 1) minulla oli tuoreita mansikoita vain kourallinen, siis koristeluun sopiva määrä ja 2) onnistuin taiteilemaan näistäkin yksilöistä suklaakuorrutteellani niin rumia, että piilotin ne tortun sisäpuolelle. No, maku oli joka tapauksessa herkullinen – ja taisi tuo pinnan suklaasöherrys olla ihan hyvä koriste sekin.

Näillä aloituksilla ja lopetuksilla grilli-illallisemme täydentyi oivallisesti, joten jälleen kerran kehotan tarttumaan reseptiikkoihin.

P.S. Emma Iivanaisen kolme kertaa mainioksi todettu teos ansaitsee ehdottomasti oman artikkelinsa, joten sen tulen esittelemään lähitulevaisuudessa tarkemmin.

Vihreät voileipäleivokset

4 kpl
Huom! Leivosten valmistaminen kannattaa aloittaa jo tarjoilua edeltävänä päivänä.

IMG_67996 siivua paahtoleipää
sitruunamehua ja / tai maitoa kostukkeeksi

Kinkkutäyte: (täyteainesten määriä en valitettavasti kirjannut ylös, mutta desin verran / täyte riittänee)
kinkkua
herkkukurkkua
ranskankermaa
persiljaa
mustapippuria

Raejuustotäyte:
raejuustoa
paprikaa
turkkilaista jogurttia

Kuorrute:
1 avokado
50 g pakasteherneitä
ripaus suolaa

Lisäksi koristeita oman maun mukaan, kuten ruohosipulia, persiljaa, sitruunalohkoja.

Aloita sekoittamalla täytteet omiin kulhoihinsa ja jatka sitten itse leivosten kokoamiseen. Asettele kaksi paahtoleipäviipaletta lautaselle tai muulle alustalle. Kostuta leipäpalat sitruunamehulla tai jos tykkäät kosteasta kakusta käytä vielä lisäksi maitoa kostukkeena. Levitä kinkkutäyte tasaiseksi kerrokseksi leipien päälle.
Lisää kerros leipiä ja kostuta leivät. Levitä leipien päälle ohut kerros ranskankermaa ja sitten raejuustotäyte.
Peitä taas leipäkerroksella ja kostuta. Nosta leivät tässä vaiheessa jääkaappiin maustumaan (mielellään yön yli).
Valmista kuorrute. Kuorrute sekä koristelu kannattaa tehdä vasta hiukan ennen tarjoilua, jotta leivokset ovat kauneimmillaan tarjoiluhetkenä.
Halkaise avokado, poista kivi ja paloittele avokado kulhoon. Kaada herneet sekaan. Aja sauvasekoittimella tasaiseksi tahnaksi ja mausta ripauksella suolaa.
Ennen kuorruttamista halkaise kerrosleivät kahtia joko poikittain tai viistosti. Kuorruta sitten leivokset vihreällä tahnalla ja aloita koristeleminen mielesi ja mielikuvituksesi mukaan.

Vaniljainen marjatorttu

10 annosta

IMG_6804Pohja:
2,5 dl vehnäjauhoja
0,5 dl sokeria
100 g voita
1 kananmunan keltuainen
1 rkl jäävettä

Vaniljatäyte:
2 kananmunaa
0,5 dl sokeria
0,5 dl maissitärkkelystä
4 dl maitoa
40 g voita
1 vaniljatanko

Lisäksi:
marjoja ja suklaata maun mukaan

Sekoita kulhossa vehnäjauhot ja sokeri. Kuutioi voi ja nypi jauhoseoksen sekaan, kunnes koostumus on murumainen. Lisää kananmunan keltuainen ja vesi. Sekoita taikinaa vain sen verran, että se on tasaista ja siitä saa muotoiltua pallon.
Kääri taikina kelmuun ja laita jääkaappiin viilentymään noin 20 minuutiksi.
Kauli tai levitä sormin taikina halkaisijaltaan noin 24 cm leivinpaperoituun tai voideltuun piirakkavuokaan. Pistele pohja haarukalla ja siirrä vuoka pakastimeen 15 minuutiksi.
Laita uuni lämpenemään 200 asteeseen.
Sekoita kulhossa täytteen kananmunat, sokeri ja maissitärkkelys.
Mittaa kattilaan maito ja voi. Halkaise vaniljatanko ja raaputa siemenet veitsen tylpällä puolella. Lisää vaniljansiemenet ja tanko kattilaan ja kuumenna koko ajan sekoittaen, kunnes maitoseos kiehahtaa. Nosta vaniljatanko pois kattilasta ja lisää kananmunaseos koko ajan sekoittaen. Keitä pari minuuttia, kunnes täyte sakenee. Siirrä täyte kulhoon ja peitä kelmulla jäähtymisen ajaksi. Siirrä huoneenlämpöinen täyte jääkaappiin.
Paista torttupohjaa uunin alatasolla noin 20 min. kunnes pohja on kullanruskea. Halutessasi voit käyttää leivinpaperin päälle aseteltuja paistokuulia tai keittämätöntä riisiä painona pohjan päällä estääksesi sen kohoamisen, mutta mielestäni pohja ei kohonnut ilmankaan liikaa. Jos teet näin, lisää paistoaikaa muutama minuutti ja paista viimeiset minuutit ilman painoa.
Jäähdytä torttupohja. Levitä ohut kerros vaniljatäytettä jäähtyneen torttupohjan päälle. Täytä piirakka haluamillasi marjoilla ja levitä sen jälkeen loput vaniljatäytteestä marjojen päälle. Siirrä torttu jääkaappiin.
Koristele piirakka esimerkiksi sulatetulla suklaalla tai Emman tapaan sulatettuun suklaaseen dipatuilla mansikoilla.

Ylistys avokadolle – ja siemaus sangriaa

Olen huomannut, että ruoanlaitossani tulen usein suosineeksi tiettyjä raaka-aineita, missä ei sinänsä tietenkään ole mitään outoa, ovathan ne – yllätys, yllätys – hyväksi todettuja. Yksi näistä suosikeistani on avokado ja tällä kertaa haluan esitellä kaksi sangen suositeltavaa avokadoreseptiä.

Avokadopuun rasvainen ja aromikas hedelmä on mielestäni parhaimmillaan erilaisissa alkuruoissa, joita myös seuraavat edustavat. Myöskään omassa keittiössämme jo miltei klassikon asemaan kohonnutta juhlavaa aterian aloitusta, savuporoa avokadossa, ei pidä tässä yhteydessä unohtaa. Kokeilkaa ihmeessä!

Vielä ennen pääasiaa – mieli pitkälti jo muutaman päivän päässä odottavan Madridin auringon alla – haluan mainita erittäin toimivasta sangria-reseptistä, jota kokeilimme viime viikonloppuna. Tämä maistuu aivan Espanjalta, jopa tällaisena alkoholittomana versiona. (Toimii varmasti myös prosenttien kera…)

Sangria

IMG_21852 annosta

2,5 dl (alkoholitonta) punaviiniä
2,5 dl spriteä
0,5 dl appelsiinimehua
jääpaloja sekä appelsiini- ja omenaviipaleita

Sekoita ja nauti.

Avokadotahnaa, lohitartaria ja marinoituja katkarapuja

(Tästäkin reseptistä on jälleen kiittäminen mainiota Suolaa ja hunajaa -blogia.)

IMG_21972 annosta

1 Vaasan ruispala (molemmat puolet)

Avokadotahna:
puolikas avokado
1,5 rkl ranskankermaa
1 tl sitruunamehua
ripaus cayennepippuria
ripaus suolaa

Lohitartar:
pala savustettua kirjolohifileetä
punasipulia
tilliä
rouhittua mustapippuria

Marinoidut katkaravut:
katkarapuja
Santa Maria Sweet Chili Sauce -kastiketta
sitruunamehua
tilliä

Valmista ensin lohitartar sekä marinoidut katkaravut, jotta maut ehtivät syventyä avokadotahnaa valmistaessasi.
Hienonna lohitartarin ainekset ja sekoita keskenään.

Sekoita katkarapuihin Sweet Chili Sauce -kastiketta, sitruunamehua ja hienonnettua tilliä. Jätä ravut kokonaisiksi.

Paloittele avokado. Sekoita muut ainekset avokadon joukkoon ja soseuta sauvasekoittimella tasaiseksi tahnaksi.

Leikkaa leipä haluamallasi tavalla neljään osaan. Sivele jokaisen palan pohjalle avokadotahnaa. Nosta sen jälkeen kahdelle palalle tahnan päälle marinoituja katkarapuja, kahdelle lohitartaria. Anna vielä leipien tekeytyä hetki jääkaapissa.

Katkarapucocktail

(Tämä resepti taas poimittiin Tomi Björckin uudesta keittokirjasta Huippukokin kotiruokaa, johon varmasti tulemme palaamaan jatkossa tarkemmin.)

IMG_21772 annosta

1 tomaatti
1 punasipuli
1 lime
tilliä
oliiviöljyä
1 dl katkarapuja

Avokadopyree:
1 avokado
3 rkl ranskankermaa
1 lime
suolaa
cayennepippuria / 1 tl wasabitahnaa

Pilko kaikki muut ainekset paitsi ravut. Purista sekaan limetin mehu. Lisää lopuksi kokonaiset ravut. Anna maustua sen aikaa, kun valmistat avokadopyreen.
Paloittele avokado. Sekoita avokado ja muut ainekset tasaiseksi tehosekoittimessa tai sauvasekoittimella.
Tarjoa katkarapucocktail pyreen kera.

Muutama sangen suositeltava prologi

Hyvin onnistunut alkupala on kuin mielenkiintoinen prologi. Se nostattaa veden aterioitsijan kielelle ja ehkä johdattelee hänet oikeanlaiseen ruokatunnelmaan, mikäli on kyse teema-ateriasta. Jos sattuu käymään niin, että kokki jostain syystä epäonnistuu pääruoan kanssa, voi onnistunut alkuruoka parhaimmassa tapauksessa toimia erittäinkin pelastavana enkelinä.

Mielestäni tärkeintä kuitenkin on, että alkuruoka on. Vasta sen olemassaolo saa aterian tuntumaan ”oikealta” aterialta, hieman juhlallisemmalta, hieman hienommalta. Sen ei tarvitse olla mitään erikoista, yleensä tarpeet löytyvät kotikaapeista ilman erillistä kauppareissua. Riittää että se on – vähän ajatustasoa konkreettisemmassa muodossa.

Tässä muutamia erityyppisiä aterian aloituksia. Tomaatti-raejuustoleivät sopivat miltei ateriaan kuin ateriaankin, kanatikkuja sopii kokeilla myös osana juhlien buffetpöytää ja lombardialainen keitto toimii vallan mainiosti autenttisen keskiaikaisen aterian avaajana.

Aloitusonnea itse kullekin!

Tomaatti-raejuustoleivät

2 kpl

2 leipäviipalettaIMG_1622
punaista pestoa
rucolaa
raejuustoa

Täyte:
1-2 tomaattia
1-2 basilikanoksaa
1 valkosipulinkynsi
0,5 rkl oliiviöljyä
rouhittua mustapippuria

Halkaise täytteen tomaatit, koverra siemenet pois ja suikaloi malto. Revi basilikan lehdet. Kuori ja hienonna valkosipulinkynsi. Sekoita basilika, valkosipuli ja öljy tomaattien joukkoon, mausta pippurilla.
Paahda leivät. Sipaise alimmaiseksi pestoa, asettele päälle muutama rucolanlehti ja lusikoi päälle tomaattiseosta ja raejuustoa.

Kana-nektariinitikut pestokastikkeen kera

2 annosta

Kanatikut kruunaavat pestokastikkeen – tai toisin päin...
Kanatikut kruunaavat pestokastikkeen – tai toisin päin…

100 g (itse)marinoitua broilerinfileetä
1 nektariini
(parmesaani)juustoraastetta
basilikanlehtiä
6 cocktailtikkua

Pestokastike:
0,5 rkl pestoa
3 rkl kermaviiliä
ripaus yrttisuolaa

Marinoi broileri ja anna maustua jääkaapissa muutaman tunnin ajan.
Valmista pestokastike: sekoita pesto, kermaviili ja yrttisuola keskenään. Aseta jääkaappiin tekeytymään tarjoilua varten.
Paloittele broilerinfilee ja paista pannulla kypsäksi. Tikuttele jokaiseen cocktailtikkuun kaksi palaa broileria ja kaksi palaa nektariinia ja asettele vadille. Ripottele päälle juustoraastetta ja hiukan silputtua basilikaa.

Lombardialainen keitto

4 annosta

500 g porkkanoita
50 g voita
5 dl lihalientä
2 tl timjamia
1 tl suolaa
pippuria
50 g raastettua juustoa (emmental)
1 tl neilikkaa
1 tl kanelia
50 g sahramia
1 tl muskottia
5 dl (vaaleaa) rypälemehua
3-4 kananmunankeltuaista

Kuullota puhdistetut, viipaloidut porkkanat voissa. Kaada sekaan lihaliemi ja mausta suolalla, timjamilla ja pippurilla. Anna keiton kiehua noin 15 min.
Kun porkkanat ovat kypsiä, lisää keittoon juusto, mausteet ja rypälemehuun sekoitetut keltuaiset. Anna keiton vielä kuumeta, mutta varo kiehumista.