Viinimarjastelua osa 3: suklaata hillossa

img_8774Tässäpä taas sangen intressantti kokeilu, johon idea hyppäsi silmilleni jotakin aikakauslehteä – ehkäpä Kotivinkkiä? – selaillessani: valkosuklaata punaherukkahilloon. Siispä kokeilemaan.

Hillosta tuli ihan hauskan makuista, sellaista karkkimaista, joka varmasti maistuu ihastuttavalta lättyjen tai pannukakun kumppanina, miksei vaikka pannacotan tai vaniljajäätelönkin kruununa. Suklaan ja sokerin määriä säätelemällä tästä saa helposti omaan makuun sopivaa.

Valkosuklaa-punaherukkahillo

img_87711 kg punaherukoita
0,5 dl vettä
250 g hillosokeria (reseptissä tosin määrä oli 500 g, mutta mielestäni jo tällä tavoin lopputulos oli tarpeeksi makea)
100-200 g valkosuklaata

Puhdista herukat. Keitä niitä yhdessä veden kanssa, kunnes muodostuu vesihöyryä. Lisää sitten hillosokeri ja anna kiehua kevyesti noin 15 min. Lisää valmiiseen hilloon valkosuklaa paloina ja sekoita niin, että suklaa sulaa.
Purkita lasipurkkeihin ja säilytä jääkaapissa tai pakasta.

Mainokset

Omena- ja kriikunavarkaissa osa 3: hilloa vielä (enää) kerran

Nyt taitaa olla niin, että nämä ovat tämän kauden viimeiset hillokokeiluni mitä omenoihin ja kriikunoihin tulee. Lopuille keksin jotakin muuta tehtävää sekä keittelen suuren kattilan tuttua ja turvallista perusomenahilloa, jotta saa Aleksikin mieleisensä makuisen hillosilmän puuronsa pinnalle talven pimeinä aamuina.

IMG_8445Nyt esittelemistäni ensimmäinen, kanelilla terästetty kriikunahillo, on varmasti oivallinen seuralainen esimerkiksi erilaisille juustoille. Itse kun en oikeammin juustoista sellaisenaan syötynä perusta, en osaa tarkemmin suositella mitään tiettyä, mutta kokeilkaa itse. Tai käyttäkää tätä minun tapaani vaikkapa rahkan kruunaajana. Hillo on sopivan kipakkaa, ei liiallisen makeaa, joten siitä pitääkseen ei tarvitse olla kaltaiseni sokerihiiri.

Toinen resepti taas, lakritsilla maustettu omenavoi, esittelee tekijälleen mielestäni melko erikoisen makuisen omenahillon tai – mikäli sen valmistaa pitkän kaavan mukaan – perinteisen omenavoin. Vaikka tämä Glorian Ruoka ja Viini -lehdestä poimittu ohjeistus onkin nimetty juuri lakritsin mukaan, maistuvat siinä mielestäni enemmän muut käytetyt mausteet, etunenässä maustepippuri ja neilikka. Näin lopullinen maku johdattaa minut lähinnä jouluisiin tunnelmiin. Sinänsä ehkä pienoinen pettymys, minä kun odotin tältä hillolta eniten juuri tuota lakritsisuutta. No, ehkä lakritsijauhetta voisi upottaa seokseen hieman kevyemmälläkin kädellä.

Kanelinen kriikunahillo

6 dl valmista hilloa

IMG_84391 kg kriikunoita
1 dl vettä
1,5 dl sokeria
1,5 dl hillosokeria
1 kanelitanko
1 tl kanelia
1 rkl vaniljasokeria (vanilja ei kuitenkaan lopputuloksessa päässyt ollenkaan kriikunoiden vahvan maun läpi, joten tähän lienee turhaa vaniljasokeria edes tuhlata)

Pese kriikunat ja poista niistä kivet.
Laita kriikunat kattilaan yhdessä veden, sokerien ja kanelitangon kera.
Kiehuta seos ja keitä miedolla lämmöllä noin 40 min. välillä sekoittaen. Poista valmiista hillosta kanelitanko ja lisää makusi mukaan vielä jauhettua kanelia.
Purkita hillo kuumana lasipurkkeihin ja sulje kannet. Vaihtoehtoisesti voit myös pakastaa hillon pidempää säilömistä varten.

Lakritsilla maustettu omenavoi

1 l valmista hilloa

IMG_84630,5 l kuivaa omenasiideriä
1 kg omenoita
2 dl fariinisokeria
1,5 tl (tai rohkeasti enemmän) lakritsijauhetta
0,5 tl jauhettua neilikkaa
0,5 tl kanelia
0,5 tl maustepippuria (ehkä hiukan pienempikin määrä riittäisi)

Pese ja kuutioi omenat.
Kaada siideri kattilaan (jos teet omenavoita perinteiseen tapaan, käytä uuninkestävää teräskattilaa tai emalipataa) ja keitä ilman kantta noin 15 min. jolloin siitä jää jäljelle noin puolet.
Lisää omenakuutiot siideriin ja keitä keskilämmöllä välillä sekoittaen 15 min.
Lisää fariinisokeri. Soseuta omenat liemineen sauvasekoittimella.
Lisää soseeseen mausteet ja keitä miedolla lämmöllä, kannella peitettynä ja välillä sekoittaen vähintään 20 min. Sose kiehuu kuplien, joten sekoita varoen.
Voit purkittaa soseen tässä vaiheessa, mutta jos haluat tehdä omenavoin perinteiseen tapaan, jatka kypsentämistä 120-asteisessa uunissa ilman kantta 2-3 tuntia, kunnes omenavoi on tummaa ja paksua. Sekoita 30 min. välein.
Purkita kuuma omenavoi, sulje purkit ja anna jäähtyä huoneenlämmössä. Säilytä kylmässä.

Omena- ja kriikunavarkaissa osa 2: kriikuna-omenahillo

Hilloa, taas. Toivottavasti te kaikki ei-hilloisat ihmiset ette hylkää Tunnelmallisia siinä uskossa, että ajattelette sen muuttuneen hilloblogiksi. Ei, lupaan että tämä hullu hilloaminen loppuu heti, kun äitiliinin kanssa saamme omenasadon purkitettua, eli muutaman viikon sisällä. Jokunen uusi hilloidea minulla vielä on mielessä, joten aivan heti ette näistä hillotouhuista pääse.

Mutta tapahtumapaikalle palataksemme vanhempieni pihalla, siinä suuren omenapuun rinnalla elelee kriikunapuu, vanha ja tuottoisa. Vaikka sen antimet ovatkin parhaimmillaan tuoreena makusteltuina, on noistakin osa purkitettava talven varalle – jo yksin siitä syystä, että suuren sadon sattuessa niiden syöminen sellaisenaan käy lähes mahdottomaksi tehtäväksi, ellei sitten halua siirtyä pelkälle kriikunadieetille, jota en ehkä uskaltaisi lähteä suosittelemaan…

Tällä kertaa valmistui siis hilloa, jossa pääosaa näyttelivät kriikunat omenoiden tanssahdellessa enemmän taka-alalla. Toki halutessaan voi hedelmien suhteita muuttaa tai sokeria lisätä, mutta seuraavalla reseptillä syntyi mukavan kirpeä seos, sellainen happamammastakin pitävälle sopiva vaihtoehto.

Tässä siis taas yksi alkusyksyinen makumatkaehdotelma.

Kriikuna-omenahillo

IMG_84031 kg kriikunoita tai luumuja
350 g kotimaisia omenoita
1 sitruunan mehu
300 g hillosokeria

Poista kriikunoista kivet. Itse helpotin urakkaa leikkaamalla niihin pienet ristiviillot, käyttämällä niitä noin 10 sekuntia kiehuvassa vedessä ja jäähdyttämällä ne sen jälkeen jäävedessä, jolloin niiden kypsyminen lakkaa. Näin kriikunat pehmenevät ja kivet on helpompi irrottaa.
Kuutioi omenat.
Laita kaikki ainekset kattilaan ja keitä noin 10 minuuttia välillä sekoittaen.
Soseuta sauvasekoittimella tasaiseksi ja kaada kuuma hillo puhtaisiin, kuumennettuihin tölkkeihin ja sulje purkit. Säilytä viileässä tai pakasta.

Mustikka ja Turkinpippuri; Match Made in Heaven

Fazerin Tyrkisk Peber, Turkinpippuri, on ollut eri tavoin osa elämääni hyvin pitkään. Sitä, minkä ikäisenä pääsin sen makuun, en kykene muistamaan, mutta muistan, kuinka jo alakouluikäisenä makustelin silloin myytyjä Turkinpippuritankoja, jotka sittemmin ovat jääneet jo historiaan. Miksiköhän muuten näin? No, joka tapauksessa monet ihmettelivät tapaani nautiskella tätä herkkua; kastaa se maitolasiin ja nuolaista, nam ja maiskis!

Joitakin vuosia myöhemmin lasiin Turkinpippureiden seuraksi kaatui jotakin hiukan maitoa ärjympää. No, näitä teini-iän Turkinpippuritouhuja ei tarvinnut kovinkaan montaa kertaa testailla. Seuraavaksi löysin Turkinpippureiden loistavuuden, kun tykästyin leipomiseen. Turkinpippurit ja leivonnaiset, mikä loistava yhdistelmä. Esimerkkinä mainittakoon Turkinpippurijuustokakku, jolla ihastutin valmistujaisvieraitani vuosia sitten. Hmm, tuo reseptiikka pitäisikin etsiskellä uusintakierrokselle…

Mutta sukeltakaamme takaisin tähän päivään, sinne marjoilla täytetyn pakastimemme syövereihin. Jos mummi poimi meille viinimarjat, niin huonommaksi ei jäänyt äiti, joka noukki mustikat. No, ensi vuonna teen sen itse (kuten kaikkina edellisinäkin syksyinä on tullut ajateltua). Niin tai näin, taitaa olla niin, että koskaan aiemmin en ole tullut tehneeksi mustikkahilloa. Seuraavaan reseptiin törmättyäni oli kuitenkin pakko kokeilla. Mustikka ja Turkinpippuri samassa sokerisessa purnukassa. Tämän uskaltaisi olettaa toimivan…

Niinhän siinä kävi, että taas pääsen ylistämään Turkinpippurin taikaa. Hillosta tuli erittäin hyvää ja se taitaakin olla paras hillokokeiluni vähintäänkin tänä vuonna, vaikka kilpakumppanit eivät totisesti jää vähiin. Joku voi ehkä ihmetellä tätä hilloamiseni määrää, mutta minkä sitä hillohiiri kutsumukselleen voi. No, hilloa aamupuuroon, hilloa iltarahkaan, sitä kuluu ja pitkä talvikin on tulossa. Kaupan hillot voi tänä vuonna toivottavasti jättää ostamatta.

Tässä siis eri hyvä reseptiikka kokeiltavaksi ja ainakin jälkiruokien yhteyteen suositeltavaksi – mikäli ei satu olemaan tällainen itseni kaltainen sokerihiiri, joka nauttii tätäkin karkkia vaikka siinä kuuluisassa aamukaurassaan.

Mustikka-salmiakkihillo

IMG_8332IMG_83325 dl mustikoita
0,5 dl vettä
1,5 -2 dl hillosokeria (alkuperäisessä Dansukkerin ohjeessa kehotettiin käyttämään 3 dl, mutta mielestäni lopputulos oli jo tällä määrällä vallan makea)
0,5 dl Turkinpippurirouhetta

Perkaa mustikat. Nosta kattilaan mustikat, vesi, hillosokeri ja karamellimurska. Anna kiehua 5 min.
Kuori vaahto pinnalta. Purkita kuuma hillo puhtaaseen ja kuumennettuun lasipurkkiin. Sulje heti kannella ja anna jäähtyä. Säilytä viileässä.

Omenavarkaissa osa 1 ynnä viinimarjastelua osa 2: punaiset pomppaavat pataan eli punainen omenasose

IMG_8400Jos pakastimestamme löytyy aimo annos mummin viinimarjoja, ei jääkaappimmekaan huonolta näytä, mitä kausiruokailuun tulee. Tarvittiin vain vierailu vanhempien luona ja se pullisteli jo ihania, maukkaita kotipihan omenoita. Koska seuraava vierailu on jo nurkan takana, täytyi niiden parissa alkaa puuhastella pikimmiten.

Siis hilloa; uudenlaista omenahilloa, joka saa punaisista viinimarjoista sekä mukavan säväyksen makuunsa että ihastuttavan värinsä. Dansukkerin sivustolta löytynyt resepti toimi mielestäni hyvin, mitä nyt vähensin omassa versiossani sokerin määrää melko huimastikin. He suosittelivat käyttämään tähän annokseen 500 grammaa, minä käytin 300. No, makeaa tämä on edelleenkin, mutta minun makuuni. Tekee aamupuurosta tai iltarahkasta vallan mainiota. Kehotankin kokeilemaan ja säätämään sokerin määrää omia mieltymyksiä vastaavaksi.

Punainen omenasose

1 l valmista hilloa

IMG_8394700 g omenapaloja (tämä määrä pitäisi siis päätyä kattilaan, joten punnitse vasta peratut omenat)
300 g punaherukoita
1 dl vettä
300 g hillosokeria

Laita omenapalat, marjat ja vesi kattilaan. Keitä kunnes omenapalat ovat pehmeitä.
Soseuta ja sekoita joukkoon hillosokeri. Kuumenna kiehuvaksi sekoitellen, pane kansi päälle ja anna soseen kiehua lempeästi poreillen 10 min. Sekoita välillä.
Purkita kuuma sose puhtaisiin, kuumennettuihin purkkeihin. Säilytä viileässä tai pakasta.

Viinimarjastelua osa 1: vaniljaisen kardemummainen punaherukkahillo

Isomummin maukas ristiäislahja, purkki kaupalla kerättyjä ja perattuja viinimarjoja oli huippu. (Oi, jospa itsellänikin olisi energiaa vastaavaan vielä lähes 80-vuotiaana…)

Lahja, joka sujahti hetimiten pakastimeen – lukuun ottamatta karviaisia, jotka sujahtivat suuhun – otettiin eilen käyttöön, kun keittelin punaherukoista vallan herkullista hilloa. Mainittakoon tässä välissä, että mitä viinimarjoihin tulee, itse pidän juuri punaisista kaikista vähiten. Niitä en oikeastaan popsi sellaisenaan, kuten mustia tai karviaisia, mutta eri tavoin valmistettuna ne maistuvat kyllä hyvin. Keväällä keittelin muuten punaherukoista vispipuuroa, jota suosittelen suuresti kokeilemaan ja olemaan myös unohtamatta klassista mamman marjapiirakkaa.

IMG_8313Muutama sananen uusimmasta tekeleestäni. Hillosta tuli näillä sokerimäärillä tottahan toki erittäin makeaa, mutta ainakaan minua tämä ei haitannut. Parasta siinä on sen kardemummaisuus, joka yhdessä vaniljan maun kanssa siirtää sitä syödessä ajatukset jonnekin lettukestien, pannukakkujen ja korvapuustien maailmaan; siis oivallinen lisäkehillo näille herkuille. Tosin sopii tämä silmäksi aamupuuronkin päälle, testattu on.

Kannattaa tutustua tarkemmin, minä ainakin valmistan tätä tulevaisuudessakin.

Punaherukkahillo

5 dl (arviolta) valmista hilloa

IMG_83091 l punaherukoita
2 dl hillosokeria
0,5 dl vettä
2 tl vanilja-aromia / puolikas vaniljatanko
0,75 rkl kardemummaa

Mittaa punaherukat ja sokeri kattilaan. Lisää vesi, vanilja-aromi / halkaistu vaniljatanko ja kardemumma. Kiehauta ja keittele tämän jälkeen noin 10 min.
Kaada hillo puhtaisiin lasipurkkeihin ja sulje kannet. Säilytä jääkaapissa.

Jättihyvä salaatti uusista perunoista – ja hieman erikoinen porkkanakokeilu

Mitä perunoihin tulee, olen niiden ystävä – siis mikäli ystäväksi voi kutsua asiaa, jota käyttää mielellään ravintonaan. Joka tapauksessa syön niitä mielelläni, lähes muodossa kuin muodossa. Yksi on kuitenkin ylitse muiden, nimittäin uudet perunat. Niitä popsii läpi kesän, vaikka useamman kerran viikossa.

Tällä kertaa valmistimme uusia perunoita tavalla, jota emme olleet aiemmin kokeilleet, uunissa paistettuina. Ohjeen nappasin jo aiemmin mainitsemastani Kasvisruokaa koko perheelle -teoksesta ja aivan kuten sen laatijatkin toteavat, tällä tavalla valmistettuina uudet perunat muuttuvat ”lähes laittoman hyviksi”. Emme tietenkään syöneet perunoita sellaisinaan, vaan ne kruunasivat salaatin, jota valmistimme edellä mainittua opusta hyväksi käyttäen. Todella maittava kokonaisuus, jota suositan ehdottomasti kokeilemaan.

IMG_8173Perunamaan lisäksi poikkean tällä kertaa myös porkkanapellon laitamilla ja esittelen teille ohjeen porkkanahillokkeeseen. Ihan kokemisen arvoinen sekoitus tämäkin, mitä nyt itse menin säätämään sokerin määrää ohjeistusta pienemmäksi, joka mahdollisesti vaikutti lopputulokseen hieman negatiivisesti. No, kokeilkaa, mikäli uskallatte. Reseptissä tätä suositeltiin leipäjuuston kera ja uskoisinkin tämän yhdistelmän toimivaksi; mikseipä hilloke tykkäisi myös muiden juustojen seurasta.

Popsikaa siis perunaa ja porkkanaa!

Salaatti paistetuilla uusilla perunoilla

4 annosta

IMG_81931 kg uusia perunoita
2-3 rkl oliivi- tai rapsiöljyä
pinaatinlehtiä
rucolaa
3 dl (1 tlk) mustapapuja
puolikas vesimeloni
150 g fetajuustoa
suolaa ja pippuria
basilikanlehtiä

Pese, halkaise ja levitä uudet perunat pellille. Valuta päälle hieman öljyä ja työnnä pelti 225-asteiseen uuniin. Paista 20-30 min.
Huuhtele perunoiden paistumisen aikana pinaatinlehdet, rucola ja mustapavut ja kaada kulhoon. Halkaise ja kuutioi meloni, sekoita salaattiin. Mausta suolalla, pippurilla ja basilikalla.
Kun perunat ovat valmiita, asettele ne yhdessä fetan kanssa salaatin päälle.

Porkkanahilloke

5 dl

IMG_8181500 g porkkanoita
2 dl vettä
1 kanelitanko
2 dl hillosokeria (itse vähensin määrän 1 dl, mutta ainakaan näin suurta vähennystä en suosittele välttämättä tekemään)
puolikas sitruuna

Kuori ja paloittele porkkanat pieniksi. Siirrä kattilaan veden ja kanelitangon kanssa. Keitä hiljalleen 15 min. tai kunnes porkkanat ovat täysin pehmeitä.
Poista kanelitanko ja soseuta porkkanat. Lisää hillosokeri ja pestyn sitruunan raastettu kuori. Keitä 5 min. välillä sekoittaen. Mausta sitruunan mehulla.
Kaada kuuma hillo puhtaisiin lasipurkkeihin ja sulje kannet heti. Säilytä viileässä.