Avainsanat

, , , , ,

WP_20160109_003Kun kihlapäivää juhlistaaksemme valikoimme kohdetta täydellistää päiväämme kulinaarisin houkutuksin, päädyimme ravintola Prestoon, eteläisen Esplanadin italialaistrattoriaan. Paikka oli meille ennalta tuntematon, vaikka ilmeisesti sijainnut osoitteessaan jo muutaman vuoden ajan.

Sisään astuessamme, siinä kuuden tietämillä lauantai-iltana, kohtaamme meluisan, jopa hieman rauhattoman tunnelman. Eipä ihme, miltei täyden  ravintolasalin etuosa on kansoitettu muutamilla suurehkoilla seurueilla. Onneksi tarjoilija kuitenkin ohjaa meidät eräänlaiselle korokkeelle ravintolan takaosaan. Täällä tunnelma on sopiva; eläväinen mutta kuitenkin keskustelu ääntä korottamatta onnistuu mainiosti.

WP_20160109_009Englanninkielinen palvelumme on alusta loppuun ystävällistä ja kiireetöntä, vaikka paikka tuntuisi olevan koko miltei kolmituntisemme lähestulkoon pullollaan. Pidän myös paikan tunnelmasta, joka on rento mutta kuitenkin omalla tavallaan juhlava, sellainen tämän tyyppiseen tunnelmointiin sopiva.

No entäpä se pääasia sitten eli ruoka? Nam ja maiskis, kyllä ne italialaiset maut vaan vievät kielen mennessään. Neljän ruokalajimme kokonaisuudet ovat kerrassaan huippuja, mitä nyt pientä mainittavaa lukuun ottamatta.

WP_20160109_018Alkuruoaksi valitsemme molemmat haudutettua kylmää vasikanpyöröpaistia, tonnikala-kapriskastikkeen, parmesaanin ja rucolan kera (14,30€). Annos olisi muutoin kerännyt täydet pisteet, mutta miinus on annettava suolaisuudesta. Annoksen päälle on ujutettu liikaa kapriksia sekä sormisuolaa, jota maukas annos ei olisi vaatinut laisinkaan.

WP_20160109_023Väliruokana nautimme artisokka-pinaattiravioleja ja tryffelivoita. Annos on todella hyvä ja näin puoliksi syötynä sopivan kokoinen sekä hintainen. Jos tämän söisi pääruokana, saattaisi 20,80€ pelkästä raviolipinosta tuntua hiukan kalliimman puoleiselta, vaikka maku onkin mitä parhain. No, se taitaa olla se tryffeli…

WP_20160109_025

IMG_1230Pääruokien kohdalla teemme omat valintamme ja taidamme molemmat olla sitä mieltä, että ateria vain paranee edetessään. Itse valitsen valkosipulin ja rosmariinin kera paistettua maalaiskanaa, portobelloa ja appelsiini-aiolia (22,80€), Aleksi karitsan sisäfileetä, gremolataa ja hauskasti pallon muotoon leivottua rapeaa vuohenjuustorisottoa (26,50€). Annokset ovat monipuolisia niin komponenteiltaan kuin mauiltaankin, mutta jälleen se suola. Aleksin annoksessa ylisuolaista on risotto, omassani sienten ja yrttien pinnalle siroteltu sormisuola olisi mieluusti voitu jättää sirottelematta. Mutta muuten, nappi suoritus.

WP_20160109_030IMG_1231Jälkiruoaksi yritän valita itse tehtyä jäätelöä (6,50€), mutta tarjoilija ymmärtää minun haluavan annoksen vaniljajäätelöä ja kuumaa espressoa (8,50€). Koska en heti annoksen saavuttua noteeraa virhettä – vaan luulen espressoa suklaakastikkeeksi – en vaivaudu korjaamaan virhettä. Vaniljajäätelö sekä keksit ovat kuitenkin hyviä, espresso jää tällä kertaa siemailematta. Aleksi valikoi palan päivän piirasta (10,80€), siis kuohkeaa suklaakakkua, ja nauttii valinnastaan.

Näin on ateriamme tullut päätökseensä ja olemme kaiken kaikkiaan vallan tyytyväisiä. Ruokien lisäksi Aleksi nauttii kaksi lasia punaviiniä, molemmat tarjoilijan suosituksen mukaan, ja pitää niitä oivallisina. Pisteitä siis tästäkin.

Illallisen kokonaishinnaksi tulee 141,00€, aivan sopivasti siis. Hieman – tai hieman enemmän – kevennystä suolasormeen ja se olisi ollut siinä, täysin moitteetta. Joka tapauksessa paikka, johon varmasti tulee palattua, seuraavaksi ehkäpä pizzan merkeissä. Näyttivät nimittäin sen verran houkuttelevilta… Prestoa haluan kiittää myös muistutuksesta, että kyllä nämä hyvät italialaiset ravintolat vaan ovat paikkansa ansainneet. Ihmeellisen vähän olemme niitä kolunneet, mutta nyt asiaan taitaa tulla muutos.

Grazie e arrivederci!

Ruoka: 4+/5
Tunnelma: 4+/5
Palvelu: 4/5

Kokonaisuus: 4+/5

Mainokset