Avainsanat

, , , , , ,

Ihan kivoja, mukavan maukkaita, sellaisia simppeleitä silloin tällöin -ravintoloita. Tällainen on minun ajatukseni Memphis-ketjun ravintoloista ja täytyykin sanoa, että tällä kertaa odotukseni ylitettiin.

Memphis_Kamppi_Safkis_kuponkietu_280x355_pxElokuvaa edeltävää ravintolaa valikoidessamme päädyimme Memphis Kamppiin lähinnä sen sijainnin vuoksi, toki olimme myös tehneet pienen etukäteisvilkaisun paikan ruokalistaan ja todenneet sieltä löytyvän jotakin sopivaa sekä tilanteeseen että mielihaluun. Ja olihan edellisestä visiitistä ehtinyt vierähtääkin jo jokunen vuosi, minkä vuoksi ajattelin kirjoittaa teillekin paikasta muutaman sanasen.

Miljööstä minulla ei oikeastaan ole mitään sen suurempaa sanottavaa; sopii ruokailuun ja baareiluun, vähän kenen kanssa ja milloin vain, aukioloajatkin taitavat kattaa niin toiminnan kuin toiminnan. No, mitään kovin hienoa en tulisi tänne juhlistamaan, mutta se nyt lienee kaikille selvä. Palvelu on mielestäni ripeää, sillä saapuessamme paikalle perjantai-iltapäivällä nappaamme miltei viimeisen vapaan pöydän, emmekä kuitenkaan joudu missään vaiheessa odottelemaan kovinkaan pitkään.

WP_20151218_014WP_20151218_016Mutta se ruoka. Aleksi tekee valintansa nopeasti ja hieman harkittuani uskallan itse päätyä samaan, vaikka jostakin syystä, ehkäpä appelsiinimajoneesista, minua hieman arveluttaa. Hetken kuluttua eteemme kuitenkin kannetaan kaksi pulled duck burgeria (20,20€) ja heti ensipuraisusta lähtien tiedämme molemmat tehneemme oikean valinnan. Ylikypsä nyhdetty ankka on mielettömän hyvää, sellaista ankkamaisen rasvaista, kuin sen pitääkin olla appelsiinimajoneesin sopiessa pakettiin oikeastaan täydellisesti. Myös täysjyväleipä on maukas ja lisäkesalaatti mukiinmenevä, ehkä hieman pienehkö. Suosittelemme ehdottomasti kokeilemaan!

IMG_1173Jälkiruoista sen verran, että oma ”perinteiseni”, tällä kertaa suolainen kinuskijäätelö kinuskikastikkeen kera (3,00€) on hyvää ja kastiketta on riittämiin. Tässä ei sinänsä ole mitään sen kummempaa, mutta mainitsemisen arvoiseksi nousee Aleksin mutakakku vaniljajäätelön ja mansikkakastikkeen kera, joka totuttuihin vastaaviin verrattuna on sangen vähäteollisen oloista, joskin kotikutoisuus on tästäkin esityksestä vielä jokseenkin kaukana. Aletaan kuitenkin olla jo lähellä hintansa (8,20€) väärtiä.

Tämä siis Memphiksestä, jonka kanssa vietimme onnistuneen jälleennäkemisen ja johon taitaa olla paikallaan tehdä seuraava visiitti jo hieman nopeammin.

Ruoka: 4+/5
Tunnelma: 3/5
Palvelu: 3/5

Kokonaisuus: 4/5

Tämä postaukseni ei kuitenkaan ollut vielä tässä, sillä haluan kehua rakasta aviomiestäni, joka kuitenkin valmistaa sen maailman parhaimman nyhdetyn. Tätä herkullisuutta nautimme lauantai-iltaisissa pikkujouluissamme, tällä kertaa cannelonien muodossa. Reseptin itse pulled porkiin löydät täältä, canneloniversioon taas täältä. Kun Aleksi vielä paistoi meille jälkiruoaksi köyhiä ritareita vaniljakastikkeella ja hillolla kruunattuna oli illallinen kerrassaan täydellinen ❤

Jos joku kaipailee ohjetta köyhiin ritareihin esimerkiksi alla esitelty, Armas aika -keittokirjasta poimittu resepti tuottaa maukkaan tuloksen. Tämä kulkee nimellä Brasilialaiset köyhät ritarit siitä syystä, että kyseinen herkku kuuluu Brasiliassa tärkeisiin jouluperinteisiin, niin tärkeisiin, että maassa myydään joulun tienoilla jopa erityisesti niiden tekemiseen tarkoitettua leipää.

Nautinnollisia joulunalushetkiä toivotellen!

P.S. Perjantai-iltainen elokuva oli muuten uusi Star Wars, jota suosittelen suurella sydämellä!

Brasilialaiset köyhät ritarit

12 kpl / 6 annosta

2 dl sokeria
4 rkl kanelia
4 kananmunaa
6 dl maitoa
12 pullan tai ranskanleivän siivua
voita paistamiseen

Tarjoiluun:
kermavaahtoa, vaniljakastiketta tai hilloa maun mukaan.

Sekoita sokeri ja kaneli lautasella.
Vatkaa kananmunat ja sekoita joukkoon maito.
Kasta ranskanleipä- tai pullasiivut munamaidossa ja paista paistinpannulla voissa kullanruskeiksi.
Kääntele paistetut pullapalat kanelisokerissa ja tarjoa kermavaahdon, vaniljakastikkeen ja / tai hillon kera.

IMG_5751

 

Mainokset