Jälkeen suuren muutoksen : niin pysyvät nämä kolme: usko, toivo, rakkaus – ja hampurilainen

10346451_10203788132439257_3966799152318562100_nNyt kun tuo pitkään ja hartaasti odotettu suuri päivä on jo historiaa, uusi luku elämänkirjassa aloitettu, häämatka onnellisesti loppuunsaatettu, on aika jälleen palata elämän perusasioihin, siis muiden muassa ruokaan, itse tehtyyn sellaiseen.

Yksi niin sanotuista varmoista nakeista on hampurilainen; helppoa ja herkullista, variaatioiden mahdollisuus rajaton. Tällä kertaa hyödynsimme purilaisissamme aiemmin kotlettien kera valmistamastamme savuluukastikkeesta tähteeksi jääneet porsaankylkipalat, jotka olimme jo tuolloin valmistaneet niin sanottuun nyhtömuotoon. Ohjeen voit tarkistaa täältä. Kruunasimme nyhtölihan viinihillolla, jota suosittelemme myös kokeilemaan, mikäli on valmis uhraamaan miltei kokonaisen punaviinipullon tämänkaltaiseen toimintaan; sopii hampurilaisten lisäksi myös esimerkiksi broilerin kera, paholaisen hillon tapaan tai rinnalle.

Kun edellä mainittujen lisäksi tehtailee vielä ikisuosikkiamme valkosipuli-basilika-jogurttikastiketta on hampurilaisnautinto taattu. Itse lisäilin omaani vielä perinteisen salaatti-tomaatti-herkkukurkku-cheddar -nelikon, Aleksi sen sijaan valitsi tällä kertaa miehekkäämmän, epävihreän vaihtoehdon. Hyvää kuulemma tuokin.

IMG_2730
Rouva purilainen…
IMG_2728
… ja lihaisa herransa.

Lopuksi kerrottakoon, että taannoisella häämatkallamme varsinkin Aleksi kunnostautui hampurilaisten syönnissä ja variaatioita kohtasimmekin kiitettävän määrän aina hienon ranskalaisen ravintolan versiosta pubiburgereiden kautta lentoaseman ”Skinny burgeriin”, joka laiheliiniuudessaan ei onnistunut syöjäänsä vakuuttamaan. Pääasiallisesti muut toimivat mainiosti, mutta siitä onnistuivatko ne mehukkuudessaan voittamaan itse tehdyn, en menisi takuuseen…

Kotiruoka paras ruoka, vaikka toki ravintoloitakin tarvitaan – varsinkin kun rouvas- ja herraselämää vietetään!

Viinihillo

Pieni purkillinen (noin 1-2 dl valmista hilloa)

2 salottisipulia
nokare voita
5 dl punaviiniä
1,75 dl sokeria

Pilko salottisipulit pieniksi paloiksi. Kuullota sipulisilppua paistinpannulla voissa muutaman minuutin ajan.
Kaada joukkoon viini ja anna haihtua siitä puolet. Lisää sokeri, keitä kokoon hilloksi ja kaada hillo kulhoon.

Mainokset

2 thoughts on “Jälkeen suuren muutoksen : niin pysyvät nämä kolme: usko, toivo, rakkaus – ja hampurilainen

  1. Aleksin vanha Buffy-tuttu täällä heippa! Olen lueskellut tätä blogia kaikessa hiljaisuudessa jo piiiiitkään, mutta kun itse en syö lihaa, ei ole reseptejä oikein tullut testailtua. Viinihillo ylitti kuitenkin nyt kynnyksen, kun elän alkusyksyn maanista hillovaihetta ja haluan testata kaikkea uutta (eilen tein pahuksen hyvää tomaattihilloa). Eli pakko kokeilla! Kauan suurin piirtein keittelit, että hillo keittyi kokoon?

    Ja onnittelut vielä 🙂

    1. Moikka Hanna!
      Ja kiva, että blogi on kiinnostanut 🙂 Kiitos myös onnitteluista.
      Itsekin olen melkoinen hillohiiri ja seuraavaksi ajattelin kokeilla sitruuna-kesäkurpitsahilloa. Viinihilloa keittelin melko pitkään, ehkä puolisen tuntia (?), mutta mielestäni siinä teinkin pienoisen virheen ja siitä tuli aika paksua. Suosittelen siis jättämään sen hieman juoksevaksi, sillä meidän hillo on sellaista joka täytyy ottaa ennen käyttöä huoneenlämpöön ”juoksettumaan”. Kertoile toki, miten omasi onnistui…

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s