Koska joka joulu on kokeiltava jotakin uutta: bataattilaatikko (sekä entistä maukkaampi porkkanalaatikko)

Avainsanat

, , ,

Kuten yllä sanottu, haluan joka joulu tuoda juhlapöytäämme jotakin uutta. Toisinaan nuo kokeilut jäävät elämään, toisinaan yksi kerta riittää. Itse asiassa, kun joulupöydästä on kyse, vaaditaankin jatkopaikan saamiseen melkomoista erityislaatuisuutta, ei sinne millä tahansa keitoksella ole asiaa.

img_9893Viime vuonna kokeilin punajuurilaatikkoa, joka ei vakuuttanut. Lähtöpassi oli siis selvä. Tänä vuonna tulikokeeseen päätyi bataattilaatikko, joka ainakin ensipuraisulta vaikutti sangen maukkaalta tuttavuudelta. Taitaapa jopa olla, että bataattilaatikon kanssa tapaamme uudemmankin kerran. No, lopullinen päätös tehdään vasta virallisen jouluaterian jälkeen, kun selviää, miten bataatti istuu noiden perinteisempien laatikkoherkkujen seuraan. Joka tapauksessa uskallan jo suositella kokeilemaan. Samalla esittelen porkkanalaatikon, joka mielestäni tuotti aiempina vuosina käyttämääni ohjetta paremman lopputuloksen, vaikka erot reseptiikoissa hienon hienoja ovatkin.

Ou jee, enää kolme viikkoa jouluun!

Bataattilaatikko

8 annosta

img_98751 kg bataattia
2 dl kuohu- / ruokakermaa
0,5 dl korppujauhoja
0,5 siirappia
1 kananmuna
1 tl suolaa
0,5 tl inkivääriä
0,25 tl valkopippuria
0,25 tl muskottipähkinää

Pinnalle:
1 rkl korppujauhoja
2 rkl voita

Kuori ja lohko bataatit. Keitä tai höyrytä palat kypsiksi. Valuta vesi pois ja survo bataatit.
Lisää loput aineet ja vatkaa seos sähkövatkaimella kuohkeaksi.
Kumoa seos voideltuun uunivuokaan. Ripottele päälle korppujauhoja ja vuole päällimmäiseksi vielä voinokareita.
Kypsennä 175-asteisessa uunissa noin tunti.

Porkkanalaatikko

10 annosta

Riisipuuro:
2 dl vettä
1,5 dl puuroriisiä
5 dl maitoa

1 kg porkkanaa
5 dl vettä
0,5 tl suolaa
2 kananmunaa
2 rkl siirappia
1,5 tl suolaa
0,25 tl valkopippuria
0,25 tl muskottipähkinää

Pinnalle:
1 rkl korppujauhoja
2 rkl voita

Aloita puuron keittämisestä. Kuumenna vesi kiehuvaksi ja lisää riisi. Keitä, kunnes vesi on imeytynyt riisiin. Lisää maito. Kuumenna kiehuvaksi ja hauduta puuroa miedolla lämmöllä kannen alla noin 40 min.
Kuori
ja paloittele porkkanat. Keitä ne kypsiksi suolalla maustetussa vedessä. Valuta ja survo tai soseuta porkkanat.
Sekoita porkkanasose puuron joukkoon. Jäähdytä.
Lisää kananmunat ja mausteet. Kaada seos voideltuun uunivuokaan. Ripottele pinnalle korppujauhoja ja voinokareita. Paista 150-asteisessa uunissa noin 2 tuntia.

Modernisoitu kasvisgratiini ynnä siitä jatkettu ”Yrittänyttä ei laiteta” -piirakka

Avainsanat

,

Tapaamme mahdollisuuksien  mukaan juhlistaa adventin aikaa sunnuntaisten tavallista juhlallisempien päivällisten parissa. Tänä vuonna piti ottaa varaslähtö, sillä ensimmäisen adventtisunnuntain vietimme molemmat omilla tahoillamme. No, maukas varaslähtö tästä tulikin, alusta loppuun.

img_9865Alkuruoaksi nautiskelimme Toast Skagenia tällä kertaa lasipurkkeihin kerrostetussa muodossa. Pääruoaksi Aleksi paistoi – ja hyvin paistoikin, juuri niin mediumiksi, kuin kumpainenkin tunsi itsellensä sopivaksi – meille naudan pihvit valkosipulivoissa. Pihvien rinnalle lihamestarimme niin ikään keitteli punaviinikastikkeen, jonka alta löytyvää reseptiikkaa sietää hyvällä omalla tunnolla suositella. Pihvit ja kastike saivat kumppanikseen kasvisgratiinia, johon reseptiikka löytyi jo monesti hyväksi havaitusta Asia on pihvi -opuksesta. Eikä Äijäruoka pettänyt tälläkään kertaa. Gratiini oli hyvää, viineineen ja tuoreyrtteineen mukavan modernisoitua, samoin Maku-lehden opastuksella syntynyt punaviinikastike. Aterian päättänyt jättikeksi, jonka esittelin jo aiemmin, sinetöi herkullisuudellaan ensimmäisen adventtiateriamme ja saimme kääriytyä tyytyväisyyteen. Hyvää kerta kaikkiaan.

Onnellista joulunodotusta hehkuen. Pian sytytämmekin jo toisen kynttilän – emmekä muuten silloinkaan istu rakkaan ruokapöytämme ympärillä.

Ja niin, kasvisgratiinin lopusta syntyi oivallinen piirakka, jonka esittelen alla niin ikään. Jälleen yksi todiste siitä, että maukasta saa mitä hassuimmista yhdistelmistä, kuten kasvisgratiinista, palvikyljestä ja piirakkapohjasta. Aina kannattaa siis yrittää, vaikka asetelma aluksi oudolta vaikuttaisikin…

Punaviinikastike

4 annosta

puolikas porkkana
1 salottisipuli
0,5 rkl voita
1 rkl sokeria
4 dl punaviiniä
0,5 rkl tuoretta rosmariinia
0,5 rkl tuoretta timjamia
2,5 dl kastikepohjaa (demi-glace)
ripaus mustapippuria ja suolaa

Kuori ja kuutioi porkkana, kuori ja silppua sipuli. Kuullota niitä ruskistamatta voissa laakeassa paistokasarissa. Lisää sokeri ja anna karamellisoitua hetki.
Lisää punaviini, rosmariini ja timjami. Anna kiehua melko voimakkaasti. Keitä seosta kasaan niin, että sitä on jäljellä enää puolet.
Lisää demi-glace ja anna jälleen kiehua noin puolet kasaan. Kiehuessaan kastike paksuuntuu.
Mausta punaviinikastike pippurilla ja suolalla. Tarkista kastikkeen maku ja siivilöi kattilaan odottamaan.

Kasvisgratiini

4 annosta

img_9820600 g valitsemiasi kasviksia (ohjeessa käytettiin yksinomaan kukkakaalia, mutta me korvasimme sen bataatilla, palsternakalla ja porkkanalla)
suolaa
1,5 dl kuivaa valkoviiniä
1 laakerinlehti
4,5 dl maitoa
25 g voita
2,5 rkl jauhoja
70 g cheddarraastetta
40 g parmesaaniraastetta
1 tl (englantilaista) sinappia
1 rkl tuoretta ruohosipulia
1 rkl tuoretta persiljaa
suolaa

Kuori ja paloittele kasvikset. Keitä niitä kevyesti suolatussa vedessä noin 6-8 min. kunnes ne ovat vielä kovankypsiä. Valuta ja nosta sivuun.
Pane viini ja laakerinlehti toiseen kattilaan. Keitä nopeasti, kunnes viini kiehuu puoleksi. Lisää maito, voi ja jauhot ja vatkaa vispilällä, kunnes voi sulaa. Jatka vatkaamista, kunnes kastike kiehuu ja sakenee. Hauduta 1 min.
Nosta kattila liedeltä. Sekoita juustot yhteen ja hämmennä kaksi kolmannesta seokseen, kunnes kastike on sileää. Hämmennä sitten kastikkeeseen sinappi, ruohosipuli ja persilja. Heitä laakerinlehti pois.
Lusikoi hiukan kastiketta matalan uunivuoan pohjalle. Laita kasvikset vuokaan ja levitä tasaiseksi. Lusikoi loppu kastike päälle ja ripottele pinnalle loppu juusto.
Paista 200-asteisessa uunissa 20 min. kunnes pinta kuplii ja on vaalean kullanruskea.

Piirakka kasvisgratiinin jäämistöstä

Vuoallinen

img_9846Pohja:
100 g voita
2,5 dl vehnäjauhoja (tai muita jauhoja mielen ja / tai oman varastotilanteen mukaan)
1,5 tl suolaa
50 g juustoraastetta
0,5 dl ruoka- / kuohukermaa

Täyte:
1 iso sipuli
50 g ylikypsää palvikylkeä (myös pekoni toimii varmasti)
kasvisgratiinia
fetajuustoa
mustapippuria myllystä

Sekoita pehmeähköön voihin keskenään sekoitetut jauhot ja suola, juustoraaste sekä kerma.
Anna taikinan levätä jääkaapissa puolen tunnin ajan.
Taputtele taikina piirakkavuoan (ø noin 28 cm) pohjalle ja reunoille.
Kuori ja leikkaa sipuli renkaiksi. Kuutioi palvikylki.
Kuullota pannulla ensin sipulia hetki ja lisää sitten palvikylkikuutiot. Paista kunnes sipulit ovat mukavasti kuullottuneet ja palvikylki sopivan rapeaa. Nosta talouspaperin päälle kuivumaan.
Erottele gratiinista kasvikset ja pilko ne tarvittaessa pienemmiksi palasiksi. Levitä piirakkapohjan päälle ensin gratiinin kastike, sitten pilkotut kasvikset ja sipuli-palvikylkiseos. Ripottele päällimmäiseksi fetajuustoa ja rouhi pinnalle mustapippuria myllystä.
Paista uunin alatasolla 200 asteessa noin 25–30 min. tai kunnes piirakka näyttää kypsältä.

Jättikeksi eli Kuka saa kaapia taikinakulhon?! -kakku

Avainsanat

, ,

Kun keittokirjan esittelytekstissä reseptiä kuvaillaan sopivaksi niille, jotka nauttivat taikinakulhon kaapimisesta, ei ole muuta vaihtoehtoa, kuin lähteä kokeilemaan. Sillä niinhän se on, että juuri taikinan maistelu on yksi niitä leivonnan parhaita puolia. Ja piparkakkujakin tulee syötyä lähinnä vaan siinä leivontavaiheessa. Raakana.

img_9803Nyt esiteltävä jätticookie, Kinuskikissan reseptillä jälleen kerran, muodostuu kolmesta osiosta: suklaarouhekakkupohjasta, suklaakreemistä sekä Cookie Dough -taikinakuorrutteesta. Sen erikoisuus on juuri tuo kuorrute, joka on yhtä kuin keksitaikinaa, ja nautitaan kakun päältä raakana. Nam!

Kakku oli herkullista kerrassaan, lisäksi hauska valmistaa. Se osoittautui myös sangen riittoisaksi – kovin suurta palasta ei tätä täyteläisyyttä monikaan varmasti pysty popsimaan – joten esimerkiksi juhlissa tämä toimisi vallan mainiosti. Kannattaa kokeilla.

Kuorrutetaikinaa jää vielä mukavasti ylikin eli mikäli ei satu napostelemaan sitä sellaisenaan, siitä voi paistaa vaikkapa pikkukeksejä. Niin ikään kakkupohjasta jää ainesta esimerkiksi kakkutikkareihin.

Jättikeksi

12-15 annosta

img_9795Pohja:
100 g tummaa suklaata
7 dl vehnäjauhoja
3 dl sokeria
4 tl leivinjauhetta
1 rkl vaniljasokeria
175 g voita
2 dl maitoa
5 kananmunaa

Kostutus:
3 dl maitoa
2 tl vaniljasokeria

Suklaakreemi:
200 g huoneenlämpöistä voita
2,5 dl tomusokeria
200 g vaniljatuorejuustoa
300 g tummaa suklaata

Cookie Dough -taikinakuorrute:
225 g voita
2,5 dl tomusokeria
6 dl vehnäjauhoja
1 rkl vaniljasokeria
2 tl leivinjauhetta
0,75 dl kuohukermaa
50 g (tummaa) suklaata

Leikkaa suklaa rouheeksi. Yhdistä kuivat aineet keskenään. Lisää joukkoon suklaarouhe.
Sulata voi. Lisää voisulaan maito ja sitten kananmunat vispilällä sekoittaen. Sekoita voiseos jauhoseokseen.
Vuoraa korkeareunainen uunipelti leivinpaperilla. Levitä taikina pellille.
Paista 200-asteisessa uunissa 12-15 min. Anna jäähtyä.
Tee sitten kreemi. Vatkaa voi kuohkeaksi vaahdoksi. Lisää joukkoon tomusokeri ja vaniljatuorejuusto. Sulata suklaa varovasti mikrossa. Lisää suklaasula voi-tuorejuustoseokseen.
Älä nosta kreemiä välillä jääkaappiin, sillä kylmänä sitä on hankala levittää.
Vuoraa iso kulho (tilavuus 2,5 l) tuorekelmulla.
Lado kulhoon vuorotellen pohjaa ja kreemitäytettä niin, että kakkuun tulee ainakin kaksi täytekerrosta. Leikkaa kakkupohjasta ympyröitä sitä mukaa, kun täytät kakkua. Kostuta jokainen pohjakerros runsaalla vaniljamaidolla. Kasvata ympyröiden kokoa kulhon muodon mukaan. Saat pellin koosta riippuen kolme tai neljä ehjää ympyrää. Lopun pohjasta voi pakastaa ja käyttää esimerkiksi kakkutikkareihin. Säästä noin 2 dl kreemistä kuorruttamista varten.
Nosta kakku jääkaappiin jähmettymään muutamaksi tunniksi tai seuraavaan päivään. Säilytä myös loput kreemistä jääkaapissa.
Kumoa kakku tarjoilulautaselle ja poista kelmu. Pehmitä kreemiä lämmittämällä sitä varoen mikrossa miedoimmalla lämmöllä. Levitä kreemi kakun pinnalle.
Valmista kuorrute. Vatkaa voi ja tomusokeri kuohkeaksi vaahdoksi. Yhdistä kuivat aineet keskenään ja sekoita voivaahtoon muutamassa erässä vuorotellen kerman kanssa. Leikkaa suklaa rouheeksi (älä jätä liian isoiksi paloiksi, sillä se voi vaikeuttaa kuorruttamista). Lisää suklaarouhe taikinaan.
Jos et käytä kuorrutetta heti, säilytä se jääkaapissa. Ota kuitenkin muutamaa tuntia aiemmin huoneenlämpöön pehmenemään.
Painele kuorrute käsillä tiiviiksi möykyksi. Kauli leivinpaperin päälle ohueksi levyksi tarvittaessa jauhoja apuna käyttäen. Kumoa leivinpaperin avulla kakun päälle. Irrota paperi ja tasoittele kuorrute käsin painellen kakun pintaan. Leikkaa ylimääräinen kuorrute alareunasta. Voit paistaa siitä pikkuleipiä.

Matkailu avartaa osa 3: Albania

Avainsanat

, , , , , ,

alKulinaarinen maailmanvalloitukseni etenee, hitaasti mutta varmasti. Eilen otin sen puitteissa kolmannen askeleeni ja pääsimme kokeilemaan, miltä tuntuisi istuutua albanialaiseen päivällispöytään.

Ruokalaji, jota valmistin kantaa nimeä ”tave kosi”, siis suoraan käännettynä ”vuokajogurtti”. Mielestäni tämä oli hyvä valinta maan ruokakulttuuria kuvaamaan, sillä siinä kohtaavat hyvin sen eri tyypillisyydet. Historiansa aikana suurten voimien puristuksessa oleillut pieni maa on saanut vaikutteita niin antiikin kreikkalaisilta ja roomalaisilta kuin ottomaaneilta ja monilta muilta sitä ympäröiviltä supervaltioilta.

img_9771Tave kosin puitteissa pääsimme käsiksi kreikkalaiseen jogurttiin ja roomalaisille tyypilliseen tapaan käyttää tuoreita yrttejä. Ottomaanien islamilainen vaikutus sen sijaan näkyisi, mikäli olisin valmistanut ruoan alusta loppuun reseptiä noudattaen, siis lampaasta. No, tave kosi sinällään on joka tapauksessa historiansa puolesta kovinkin ottomaaninen ruokalaji, nousihan se eräänlaiseksi epäviralliseksi Albanian kansallisruoaksi, kun Mehmet II 1400-luvulla nautti sitä valloitustensa aikana. Muistettava kuitenkin on, että vaikka Albaniasta eräänlaisena kulttuurien sulatusuunina puhutaankin, näkyy sen ruokalajeissa joka tapauksessa aina oma silauksensa – kuulemma; kokemustahan minulla ei tästä ole.

img_9763Tave kosi oli hyvää. Valmistukseltaan helppo, raaka-aineistukseltaan simppeli ja makumaailmaltaan mieto ja helposti lähestyttävä, sellainen melko arkinen mutta maukas kokonaisuus. Veikkaukseni on, että kun puhutaan näinkin laajalti tunnetusta ruokalajista, on sillä tekotapoja moneen junaan. Käyttämäni ohjeistus sisälsi joitakin modernisointeja, jotka ainakin minusta tuntuivat toimivilta. Itse muokkasin reseptiä vaihtamalla lampaan kanaan, joka toimi sekin. Rinnalle kehotan kuitenkin valmistamaan raikasta salaattia, muuten annos voi jäädä hiukan yksitoikkoiseksi. Lisäksi totesimme ainakin tämän kanaversion saavan paljon puhtia paholaisen hillokkeesta.

Siis suosittelen, kyllä minä ainakin tällä perusteella osallistuisin mielelläni albanialaiseen ruokahetkeen.

Värikkäämpiä päiviä odotellen. No, ainakin punaista ja kynttilän valoa meillä tiedossa, kun tänään pääsemme viettämään Kotikolossa pikkuista joulua  ❤

P.S. Tarkempia kuvia itse ruoasta löytyy yllä linkkaamastani alkuperäisohjeesta. Oma esitykseni – tai kuvaustaitoni – eivät tällä kertaa riittäneet kovinkaan kummoisten kuvien aikaansaamiseen.

Tave kosi: albanialainen kana-jogurttivuoka

4 annosta

img_9767700 g lammasta (esim. lapaa) tai kanaa
suolaa ja mustapippuria
4,5 rkl voita
0,6 dl (risotto)riisiä
4 valkosipulinkynttä
0,6 dl tuoretta oreganoa
2 rkl vehnäjauhoja
7-9 dl kreikkalaista jogurttia paistoastian koon mukaan (astian tulisi tulla täyteen)
4 kananmunaa

Koristeluun:
0,6 dl tuoretta minttua / muutamia timjaminoksia

Lihan ja riisin esivalmistelu:
Pilko siistitty liha muutaman sentin kokoisiksi palasiksi.
Laita 1 rkl voita pienehköön paistoastiaan. Aseta paloiteltu liha samaiseen astiaan ja mausta hyvin suolalla ja pippurilla. Esipaista lihoja 275-asteisessa uunissa noin 45 min. Jos käytät kanaa paistoaikaa voi hiukan lyhentää.
Lihan paistuessa laita pieneen kattilaan 1,2 dl vettä, kiehauta se ja lisää riisit. Esikeitä riisiä 7-8 min. kunnes vesi on miltei haihtunut. Nosta riisit sivuun odottamaan myöhempää käyttöä.
Ota lihat uunista ja säästä paistoastiaan kertynyt neste.

Kastikepohjan tekeminen:
Kuori ja silppua valkosipulinkynnet ja oregano.
Sulata kattilassa 3 rkl voita. Lisää valkosipuli- sekä oreganosilput ja keittele noin minuutti.
Kun valkosipuli alkaa ruskettua, lisää tilkka vettä ja 1 rkl vehnäjauhoja.
Kun kastikepohja on paksuuntunut, lisää lihan paistamisen yhteydessä syntynyt neste hyvin vispaten. Lisää toinen rkl jauhoja, jotta kastikepohja paksuuntuu entisestään. Vispaa hyvin, ota kattila liedeltä ja anna kastikepohjan viilentyä noin 5 min.

Jogurttikastikkeen tekeminen:
Vispaa kananmunat.
Kun kastikepohja on viilentynyt huoneenlämpöiseksi, lisää sinne kreikkalainen jogurtti ja kananmunat. Sekoita, kunnes muodostuu tasaista, kellertävää kastiketta.

Aseta lihat suureen paistoastiaan. Ripottele riisi lihan päälle ja väleihin. Kaada jogurttikastike lihan ja riisin päälle niin, että paistoastia täyttyy.
Pilko 0,5 rkl voita pieniksi palasiksi ja tiputtele palat jogurttikastikkeen päälle.
Paista 275-asteisessa uunissa noin 45 min. Minulla tämä paistoaika ei tosin riittänyt, vaan pidin vuokaa uunissa noin tunnin. Ruoka on valmista, kun pinta muuttuu kullankeltaiseksi.
Anna vetäytyä hetken ja koristele tuoreella mintulla tai timjamilla.

Kanakeittoa ilman krumeluureja

Avainsanat

, ,

On ruokia, jotka kuuluvat lapsuuteen. Niitä, joita kolmilapsisen perheen arjessa pyöritettiin, sellaisen perheen, joka kokoontui päivittäin yhteisen ruokapöydän ääreen, niin arkena kuin viikonloppunakin. Näistä ruokahetkistä olen kiitollinen; ruoka oli hyvää ja lapsen makuun sopivan vaihtelevaa. Suosikkeja saatiin säännöllisin väliajoin, joka päivä ei yritettykään makustella jotakin uutta ja ihmeellistä. Mutta vielä makuakin tärkeämpää oli juuri tuo yhdessä syöminen ja tätä perinnettä haluan minäkin jatkaa oman perheemme elämässä  ❤

img_9742Nyt esiteltävä kanakeitto – jota muuten vasta nyt uskaltauduin tekemään ihan omin päin – on yksi näistä lapsuuteni suosikeista. Lähinnä kanaa, riisiä ja sekavihanneksia sisältävä keitos, joka niin ulkonäöltään kuin ainesosiltaan huokuu ehtaa 1980-lukua, on yksinkertaisuudessaan arkiruokailun taidonnäyte. Tarpeeksi hyvää juuri tällaisenaan, mitään lisäämättä. Paitsi tietysti rinnalle jotakin maukasta leipää, sitä omaa suosikkia.

Suosittelen siis, tästä tuli hyvää, vaikka itse teinkin, äidin ohjeella.

P.S. Taidanpa alkaa kerätä näitä hyviä ja helppoja nakkeja omaan kategoriaansa, jonka nimeän ”Arkiruokasuosikit”. Tervetuloa tutkailemaan tarkemmin, mikäli arki sattuu olemaan osa elämää…

Kanakeitto

4-6 annosta

img_97303 broilerin koipireittä marinoituna
10 kokonaista mustapippuria
2 laakerinlehteä
1 sipuli
2 kanaliemikuutiota
1 paprika
pala purjoa
1 dl riisiä
200 g herne-maissi-paprikaa
sitruunamehua

Lisäksi:
leipää oman maun mukaan

Laita broilerinkoivet kattilaan ja kaada kattilaan vettä niin, että koivet peittyvät kokonaan. Nakkaa mukaan myös pippurit, laakerinlehdet, sipuli kuorittuna ja paloiteltuna sekä liemikuutiot. Keittele koipia noin tunnin verran, kunnes ne ovat kypsiä ja liha irtoaa helposti luista.
Nosta koivet leikkuulaudalle ja siivilöi liemi. Perkaa koivet.
Paloittele paprika sekä purjo.
Aseta kattila takaisin liedelle, kiehauta liemi ja lisää joukkoon riisit, paprika ja purjo. Keittele kunnes riisi on kypsää. Lisää viimeisenä mukaan herne-maissi-paprika, broilerinliha ja sitruunamehu.
Tarjoile maukkaan leivän kera.

Amerikassa kaikki on suurempaa -keksi eli cookie, josta riittää kaverillekin

Avainsanat

, ,

Lauantaiselle kahvitteluvierailulle pientä makeaa viemistä mietiskellessäni käännyin jälleen Kinuskikissan puoleen avaten toisen tämän vuoden ehdottomista leivontakirjasuosikeistani, Kinuskikissa taikoo klassikot uuteen muotoon – se toinen on muuten Emma Iivanaisen Emman makeat piirakat. Tällä kertaa halusin tehdä jotakin helppoa ja varmasti hyvää, sellaista lapsiystäviäkin miellyttävää makeaa. Näinpä valitsin työn alle pannucookien, toisin sanoen jättisuuren keksin, joka oli tarkoitus paistaa uuniin asetetussa valurautapannussa. No, viemisen helppoutta edistääkseni paistoin omani piirakkavuoassa. Jätti keksistä tuli kuitenkin, ja maukas, lapsetkin makustelivat innoissaan palan toisensa jälkeen.

img_9728Siis suosittelen. Tämä ohje on niin helppo, että keksin taikoo uunista ulos, vaikka ei sen kummemmin leivonnasta perustaisikaan. Ja maun voi valita itse, sen kun vaan laittaa täytteeksi suklaata, pähkinöitä ja/tai karkkia makunsa mukaan. Minä käytin keksiini viime viikolla Fazerilasta lahjuksena saatuja maitosuklaakuorrutettuja kuivattuja karpaloita, jotka toimivat tässä mainiosti. Tulen varmasti käyttämään reseptiä vielä tulevaisuudessakin, juonimaan erilaisia yhdistelmiä vieläkin paremman lopputuloksen saavuttaakseni. Taisin jo keksiä yhden: valkosuklaata ja turkinpippurirouhetta. Tämä ei voi olla maultaan muuta kuin suurensuuri mums!

Pannucookie

12 annosta

img_9709150 g voita
1,25 dl sokeria
1,25 dl fariinisokeria
1,5 tl vaniljauutetta tai -sokeria
1 kananmuna
4,75 dl vehnäjauhoja
1,5 tl leivinjauhetta
0,25 tl suolaa
2 dl tummia suklaahippuja tai täytteitä maun mukaan

Sulata voi. Sekoita joukkoon sokerit, vaniljauute ja kananmuna.
Sekoita leivinjauhe sekä suola vehnäjauhoihin ja yhdistä jauhoseos taikinaan muutamassa erässä. Anna taikinan jäähtyä ennen kuin lisäät suklaahiput. Näin suklaa säilyy sattumina, eikä sula taikinan joukkoon.
Voitele valurautapannu tai piirakkavuoka (ø 24 cm) ja levitä taikina vuokaan.
Paista 200 asteessa noin 12 min. Piirakka saa jäädä keskeltä hieman taikinaiseksi.

Pitihän sille isänpäiväpekonille joku koti keksiä eli hiukan äijämäinen pekoni-pastapaistos

Avainsanat

, ,

Myönnettäköön, että viime lauantaina minä luistin. Suunnitelmissani oli siintänyt tarjoilla Aleksille isänpäiväaamiainen lauantaina, sunnuntaina kun pikkuperheemme tulisi heräämään ensimmäiseen isänpäiväänsä hotelliaamiaista nauttimaan. No, pekonit ja kananmunat jäivät kuitenkin tällä kertaa jääkaappiin. Mutta oli meillä sangen mukava viikonloppu joka tapauksessa – puuttuvasta lauantaiaamiaisesta huolimatta.

img_9674Mutta ne pekonit. Paketillinen lepäili yhä jääkaapin kylmyydessä, kun eilen mietiskelin, mitäpä sitä tällä kertaa kokkailisi. Pekoni nyt sinänsä ei ole niitä omia suosikkiraaka-aineitani, mutta myönnettäköön, että makua se kyllä tuo, joten päädyin sangen yksinkertaiseen ratkaisuun. Maku.fi -sivustolta bongautunut pekoni-pastapaistos osoittautui ihan hyväksi valinnaksi. Sellaista tuhdimman luokan arkiruokaa, maukasta pienellä vaivalla.

P.S. Loppuun pieni mainosklippi mitä talveen ja tuoreisiin yrtteihin tulee: nykyään joitakin harvoja ja valittuja, kuten basilikaa, persiljaa, tilliä ja chiliä, myydään myös tuorepakastettuna. Mielestäni oiva valinta juurikin tällaiseen aikaan, kun yrttiruukkuja on ensiksikin heikosti saatavilla ja toiseksi niiden edelleen viljely pimeyden keskellä käytännössä mahdotonta. Ovat muuten valmiiksi silputtunakin, mistä tuskin on ainakaan haittaa.

Pekoni-pastapaistos

4 annosta

img_96906 dl keitettyä pastaa
140 g pekonia
2 sipulia
100 g pakasteherneitä
1 dl vettä
200 g sulatejuustoa
75 g juustoraastetta
2 rkl sinappia
1 dl tuoretta basilikasilppua

Keitä pasta ohjeen mukaan.
Leikkaa pekoniviipaleet paloiksi. Suikaloi kuoritut sipulit.
Paista pekonit kuumalla pannulla omassa rasvassaan rapeiksi. Lisää pannuun sipulit ja herneet. Paista, kunnes sipulit saavat hieman väriä.
Kuumenna vesi kiehuvaksi pienessä kattilassa, sekoittele joukkoon sulatejuusto ja 1 dl juustoraastetta. Anna juustojen liueta veteen, mausta sinapilla.
Sekoita keskenään pasta, basilikasilppu, pekoniseos ja juustokastike. Jaa pastaseos uunivuokaan ja ripottele pintaan loppu juustoraasteesta.
Paista pekoni-pastapaistosta 200-asteisessa uunissa noin 20 minuuttia.

Nyhdetyn siivekkään viimeinen leposija, nyhtökanakeitto

Avainsanat

, , , ,

Syksyllä valmistimme suhteellisen suuren padallisen maukasta nyhtökanaa ensisijaisena tarkoituksenamme täyttää sillä mitäpäs muutakaan kuin burgereita. Burgerit onnistuivat hyvin, samoin cannelonit, joita täytimme samaisella nyhtökanalla niin ikään. Kun nyt törmäsin pakastinta joulukuntoon järjestellessäni vielä yhteen pieneen purkilliseen tuota nyhdettyä siivekästä, päätin kokeilla jotakin hieman erilaista ja valmistaa siitä keittoa.

img_9636Keitoksestani tuli maukasta, vaikka vahvasti bbq-marinoidun nyhtökanan yhdistäminen thai-tyylisesti maustettuun liemeen hieman arveluttikin. Siis suosittelen, sekä nyhtökanaa itseään että tätä keittoa, joka valmistuu eittämättä herkulliseksi myös alkuperäisreseptiikkansa mukaisesti marinoimattomasta broilerista, vaikkapa suikaleista. Ja niin, reseptikiitos Tickle Your Fancy -blogiin.

P.S. Koska kookosmaito oli meillä niin sanotusti puutteella, valmistin sitä itse alla esitetyn ohjeen mukaan. Tällainen itse keitelty versio toimi ihan hyvin, tosin lopputulos oli mielestäni ehkäpä hiukan laiha – toisin sanoen, jos haluaa täyteläisemmän version, kannattaa sekaan lorauttaa hieman kermaa. Nyhtökana itsessään oli kuitenkin niin täyteläistä, että tässä tapauksessa se ei ollut tarpeen. Joka tapauksessa mielestäni hyvä kikka, jolla sain lisäksi aikoja sitten ostetut kookoshiutaleet pois kaapista pyörimästä. Meillä kun kookosta nautitaan pitkälti vain maidon ja kerman muodossa erilaisissa keitoissa ja kastikkeissa.

Thai-tyylinen kookos-(nyhtö)kanakeitto

4 annosta

img_96541 sipuli
1 rkl öljyä
2 rkl currytahnaa
400 g maustamatonta broileria / nyhtökanaa
1 porkkana
1 tlk kookosmaitoa / 1 l vettä ja 2,5 dl kookoshiutaleita
5 dl vettä
1 kanaliemikuutio
2 rkl soijakastiketta
1 rkl fariinisokeria
2 tl raastettua inkivääriä
punaista chiliä
50 g nuudeleita
1 dl pakasteherneitä
1 limen mehu

Kuori ja silppua sipuli. Kuullota se öljyssä yhdessä currytahnan kanssa. Mikäli käytät raakaa broileria, paista myös se tässä vaiheessa edellä mainittujen kera. Nyhtökanan voit jättää vielä sivuun.
Kuori ja raasta porkkana. Lisää keittoon porkkanaraaste, kookosmaito (ohje itse keitettyyn löytyy alta), vesi, liemikuutio sekä soijakastike ja hämmennä hetki.
Lisää sitten fariinisokeri, inkivääri ja punaista chiliä makusi mukaan. Anna kiehua hiljalleen kannen alla noin 10 min.
Lisää nyhtökana, nuudelit sekä pakasteherneet ja keitä vielä noin 5 min.
Mausta limen mehulla.

Kookosmaito:
Mikäli käytössäsi ei ole kookosmaitoa, laita kookoshiutaleet kulhoon ja kaada päälle kiehuvaa vettä, anna liemen seistä viitisen minuuttia. Siivilöi liemi ja heitä kookoshiutaleet pois tai hyödynnä ne johonkin leivonnaiseen.

Joulun ensihenkäys: glögileipä

Avainsanat

, ,

Niin se vain on, että sieltä se taas saapuu, joulu, Pikku-Kokin ensimmäinen  ❤

Mitäpä muutakaan joulunalusaika tällaisen keittiökeskeisen Pikku-Rouvan kohdalla merkitsisi, kuin jouluaiheisia keittiöpuuhia, niitä vanhoja tuttuja, hyväksi havaittuja. No, totta kai se merkitsee myös tunnelmointia: glögiä ja kynttilöitä, pikkujouluja ja jouluradiota, kaikkea lämmintä ja valoisaa. Ja joulukalenteria. (Ette usko, kuinka odotan jo sitä, että saan tehdä Pikku-Kokille oman kalenterin…)

img_9546Vaikka laatikot, rosollit ja muut klassikot aionkin valmistaa viime vuosien tapaan, haluan aina kokeilla myös jotakin uutta. Tänä vuonna aloitin leivästä leipomalla pakastimeen muutaman glögileivän. Ensipuraisut osoittivat, että hyvän äärellä ollaan. Tämä Kotilieden reseptiikka kannattaakin ehdottomasti huomioida, mikäli etsiskelee joululeivälleen ohjeistusta. Ja jos glögi ja puolukat eivät jostain syystä innosta, voi harkita myös viime vuonna valmistamani hieman perinteisemmän joululimpun leipomista. Hyvää oli nimittäin tuokin.

Eipä sitten muuta kuin marraskuun jatkoja. Taitanee olla, että Tunnelmallisissakin perehdytään vielä ihan muihin juttuihin, ennen kuin aletaan virallisesti tunnelmoida joulua. Mutta aloitinpa aikaisessa, nappaan sen mehevimmän madon…

Glögileipä

3 leipää

img_95475 dl valmista glögijuomaa (tai glögitiivistettä)
3 dl maltaita
5 dl valmista glögijuomaa (tai vettä)
50 g hiivaa
1 dl siirappia
1 rkl piparkakkumaustetta
1 rkl suolaa
5 dl puolukoita (tai taatelisilppua)
6 dl ruisjauhoja
1 dl voisulaa
12 dl hiivaleipäjauhoja (minä käytin vehnäjauhoja, jotka toimivat myös hyvin)

Pinnalle:
1 dl siirappia
0,5 dl vettä

Mittaa 5 dl valmista glögijuomaa tai glögitiivistettä kulhoon. Lisää joukkoon maltaat ja anna turvota muutaman tunnin ajan tai yön yli.
Kuumenna toiset 5 dl glögijuomaa, tai mikäli käytit ensin glögitiivistettä, niin 5 dl vettä ja lisää maltaiden joukkoon. Murenna hiiva seokseen ja sekoita, kunnes hiiva liukenee. Lisää siirappi, mausteet, puolukat tai taatelisilppu ja ruisjauhot sekä voisula. Alusta joukkoon hiivaleipäjauhot ja anna taikinan kohota puolisen tuntia vedottomassa paikassa kuten mikrossa, liinalla peitettynä.
Vaivaa taikinasta ilmakuplat.
Jaa taikina kolmeen voideltuun leipävuokaan ja anna leipien kohota noin 30 min.
Paista 175-asteisen uunin alaosassa noin 1,5 h.
Sivele valmiit leivät siirappivedellä.

Voiko x:n korvata y:llä? -piirakka

Avainsanat

, , , ,

Taas teki mieli leipoa piirakka. Syitä siihen oli muutamia: 1) erinäiset ainesosat jääkaapissa huutelivat jo tarpeestaan tulla käytetyiksi, 2) kuivamuonavarastosta tekemäni löydökset houkuttelivat minua päästä käyttämään näitä oudohkoja hankintoja, kuten riisijauhoja, joita erehdyimme vuosia sitten keskiaika-teemaisia aterioita valmistaessamme ostamaan ja 3) ihan vain leipomisen ja Aleksin ilahduttamisen ilosta.

Jonkin aikaa asiaa pähkäiltyäni päädyin Ulla Svenskin Suloiset suolaiset -opuksesta bongautuneeseen meetvurstipiirakkaan, koska jääkaapissa majaillut metukkatangon pätkä ei tuntunut muuten tulevan käytetyksi. No, entinenhän tuo jo sitten olikin, joten se siitä meetvurstipaistoksesta, teinpä alkuperäisestä suunnitelmastani poiketen jauhelihapiirakan. Sama laulu jatkui tehdessäni kerta toisensa jälkeen huomioita puuttuvista ainesosista. Näin pohjataikinan ruokakerma korvautui vispikermalla, täytteen ranskankerma kreikkalaisella jogurtilla ja vihreä paprika keltaisella vastaavalla.

Korvaustoimenpiteistäni kaikki tuntuivat toimivan mainiosti, ainoa jota jäin hieman pohtimaan oli se, että korvasin puolet vehnäjauhoista maissi- sekä riisijauhoilla. Piirakan pohja oli nimittäin maukkaudestaan huolimatta sangen hajoileva, josta taidan syyttää riisijauhoja. No, eihän sitä kuitenkaan purematta niellä, joten taidan joka tapauksessa jatkossakin upottaa riisijauhoja piirakkapohjiin.

Näin syntyi siis Voiko x:n korvata y:llä? -piirakkani, toisin sanoen sangen tavanomainen Ruokaa rippeistä -tuotokseni. Ja jauhelihapiirakaksi tämä oli muuten alusta loppuun koko lailla maukasta, joten taitanee pian täytyä päästää tuo poloinen huonosta maineestaan, mitä piirakoihin tulee.

Leipokaa piirakoita, tyhjentäkää kaappeja ja korvatkaa x huoletta y:llä. Kyllä siitä hyvä tulee!

Jauhelihapiirakka

Vuoallinen

img_9470Pohja:
100 g voita
2,5 dl vehnäjauhoja (tai muita jauhoja mielen ja / tai oman varastotilanteen mukaan)
1,5 tl suolaa
50 g juustoraastetta
0,5 dl ruokakermaa (vispikerma toimi myös hyvin)

Täyte:
150 g ranskankermaa (korvautui hyvin kreikkalaisella jogurtilla)
1 kananmuna
1 tl timjamia
200 g jauhelihaa (alkuperäisessä ohjeistuksessa 150 g meetvurstia)
suolaa ja mustapippuria (mikäli käytät jauhelihaa)
pala purjoa
puolikas keltainen / vihreä paprika
(ripaus mustapippuria)

Sekoita pehmeähköön voihin keskenään sekoitetut jauhot ja suola, juustoraaste sekä kerma.
Anna taikinan levätä jääkaapissa puolen tunnin ajan.
Taputtele taikina piirakkavuoan (ø noin 28 cm) pohjalle ja reunoille.
Sekoita ranskankerma, kananmuna ja timjami keskenään, levitä seos pohjan päälle.
Ruskista jauheliha pannulla ja mausta suolalla ja pippurilla. Ripottele ranskankermaseoksen päälle.
Leikkaa purjo renkaiksi, kuullota hieman pannulla ja lisää renkaat piirakkavuokaan.
Leikkaa paprika pieniksi paloiksi ja ripottele vuokaan. Mikäli teet meetvurstiversion, etkä ole vielä lisännyt mustapippuria, lisää sitä nyt piirakan pinnalle.
Paista uunin alatasolla 200 asteessa noin 25–30 min. tai kunnes piirakka näyttää kypsältä.